Tämä fiilisten heittely jaksaa aina ihmetyttää. Rakentaja ja rakentajan epävakaa persoonallisuus, tähänkin viikkoon on mahtunut allekirjoittaneella monenlaista fiilistä. Se tosin ei johdu ihan vaan pelkästään noista iisakin kirkon seinistä, vaan muullakin elämällä on osansa tässä.
Puuta: Luulin jo päässeeni maalaushommista vähäksi aikaa, mutta ilmeisesti lähiaikojen vapaa-ajan täytteeksi on tulossa miljoona kilometria listaa mikä pitäisi lakata. Petrillä on tekeillä porraslaudat koivuisesta liimapuulevystä, ne on tarkoitus petsata mustaksi ja lakata päälle. Saunan pukuhuoneen seinäpaneloinnin speksit on meiltä vähän hukassa, olemme nyt funtsineet että joskos sen paneloisi osittain sormipaneelilla ja käsittelisi paneelin harmaalla kuultosävyllä. Osittain paneloitaisiin sitten ihan puulla, joko lämpökäsitellyllä lepällä tai haavalla. Siparilan Vire on myös mietinnässä.
Jos nyt vähän uskaltaisi jo arvailla muuton ajankohtaa… Maaliskuussa. Niin minulle on sanottu.
Mutta kuvia! Ensin vilaus vielä kesken olevasta takkaseinän käsittelystä, se on hierretty kertaalleen takkatoimituksen mukana tulleella hiertopinnoitteella. Nyt se pitäisi kai joko hiertää toistamiseen tai maalata tähän tarkoitukseen olevalla maalilla, valinnemme tämän jälkimmäisen vaihtoehdon. Aika sotkuista puuhaa oli tuon mustan hiertopinnoitteen kanssa, mutta senästä tuli tosi hieno ja se toimii upeana kontrastina muulle valkoisuudelle. Tuomo-timpuri seisoo kuvassa oikeastaan takkaluukun edessä, toinen aukko seinässä on siis kiukaan luukkua varten. Takan päällä olevan ”hyllyn” yläosa maalataan tietenkin myös mustaksi mutta sitä ei hierretä.
Toisessa kuvassa Petri mallailee porraspuuta paikalleen.
Laattaa ilmestyy lattioihin lisää joka päivä. Yllä arkieteinen ja keittiön laatoitettavassa osassa laatat paikoillaan odottamassa saumausta. Kumpainenkaan ei kyllä esiinny edukseen näissä kuvissa… Tuota samaa isoa laattaa tulee myöskin alakertaan takkahuoneen ja kodarin lattia. Ja pientä kymppilaattaa onkin jo laitettu pikkuvessoihin ja pyykinkuivatustilaan.
Millä maalilla olette maalanneet hiertopinnoitetun pinnan? Meillä hiertopinnoitettiin tiiliseinä, takka ja uuni ja en ole tyytyväinen lopputulokseen. Väri on väärä ja hiertokin epäonnistui, kun on epätasaista jälkeä. Jotain on pakko tehdä enkä haluaisi uutta hiertopintaa päälle, kun pitäisi etsiä uusi työmies ( edellinen ei osannut tehdä) eikä se oikein innosta. Maalaamaan pystyisi itsekin…
Etteikö olisi ollut Tikkurilan Harmony-maalilla… Sellainen mattapintainen himmeä musta maali se kuitenkin oli, ja ohje maalin valintaan tuli ihan Tiilerin takkapaketin mukana olleen hiertopinnoitteen mukana.
Meilläkään ei voinut kuvitellakaan että hierretyn pinnan olisi jättänyt maalaamatta. Se oli kyllä musta, mutta läikikäs ja jotenkin kirjava. Maalaus oli pakko tehdä. Ja maalia meni ihan mielettömästi, tuommoinen huokoinen hiertopinnoite imee kivasti maalia… Mitä epätasaisuutta perfektionistin silmä tässä nyt näkee, niin hiertopinnoitetta teki 3 eri miestä ja heidän käsialansa ovat erilaiset! Huonointa jälkeä teki takkamuurari ja parasta meidän Tuomo-timpurimme.
Mun mielestä kivat nuo kymppikympit! 🙂 Meillä myös hidasta valmistuminen…arvelin, että helmikuun lopulla muutto – taitaa jäädä haaveeksi. Kauanko teillä meni muuten porrasvalun teon kanssa??
Porras tuli meille elementtitoimituksen yhteydessä samalta betonitehtaalta kuin seinäelementitkin. Huiskis vaan se nostettiin paikalleen nosturilla ennen toisen kerroksen elementtien asentamista! Kätevää 😉
Ainakin villaluova-blogissa oli hiljattain kuvia portaiden valamisesta. villaluova.com
Tuttu fiilis tuo valmistumisen odottelu. Sitä kun on odottanut niin pitkään, että ei lopulta meinaa uskoa kun talo valmistuu. Meillä mennään aika samoissa aikatauluissa, eli maaliskuussa suunnilleen on muutto. Mutta, ei se ole ihan varmaa vielä. 😀 Tsemppiä loppurutistukseen! 🙂
Tiedät kai tunteen, en ollenkaan enää osaa ajatellakaan että tuo tönö joskus valmistuisi ja me muuttaisimme sinne.