Porraspuuta

Petri on saanut porraspuut valmiiksi. Koivuinen liimapuulevy (siksi liimapuuta, että paksukin lautatavara vääntyilisi ajan oloon) petsattiin mustalla petsillä. Petsin levittämiseen osoittautui hyväksi välineeksi ihan sellainen pesusienen näköinen sieni joka tarttui mukaan maaliosastolta päähänpistosta – tuohan voisi olla kätevä. Alkuperäinen ajatus oli käyttää vaahtomuovisivellintä, mutta  lopulta tosiaan hieman järeämmin asein lähdettiin liikenteeseen. Petsin päälle lakkaa useita kerroksia. Petsauskäsittely tehtiin muistaakseni kolme kertaa. Emme ole mitään puusepäntyön taitajia, joten etukäteen meillä ei ollut mitään hajua montako petsauskäsittelyä puu tarvitsisi tullakseen sellaiseksi kuin se suunnitelmissamme siinsi. 

Alkuperäinen ajatus oli ajaa porraspuun reunaan 1-2 uraa, mutta turvallisuuden takia aiomme laittaa siihen sellaisen ruman liukastumisenestonauhan. Meillä on semmoista mökillä portaissa, ja se on todella hyvä. Liukkaat portaat olisivat kauhistus. Siksipä näitä porraspuitakin Petri kertoi käsitelleensä ihan ”väärin”, jotta puu tikkuuntuisi mahdollisimman paljon ja pinta ei jäänytkään ihan sileäksi vaan lakassa on sellaisia karheita ”tikkuja”. Periaatteessahan hionnat, lakkaukset ym. käsittelyt tulisi tehdä niin, että lopputulos on mahdollisimman sileä.

Erittäin kivan näköiset tuli näistä! Lopputulos kaunis kuultomusta, puun kuviot kuultavat kauniisti läpi. Nämä kiinnitetään nyt betoniportaamme pintaan, otsalaudat jäävät valkoiselle maalille kuten koko  betoniportaan runkokin. Tällä viikolla tulee asentaja laittamaan porraskaiteet, ne tulevat olemaan läpinäkyvää lasia ja teräsprofiilein. Käsijohde on kuultomustaa puuta. 

Kuultovärit meillä juttelevat samaa kieltä keskenään, niitähän on ovissa, ikkunoissa, portaissa, seinien ulkoverhouksissa… Pääasiallinen sävy on Tikkurilan turve, mutta tätä mustaakin joukossa. Mustat yksityiskohdat ryhdistävät kivasti.