Meillä ollaan flunssaisia aikuisten voimin, itse olen ihan saikkulomalle asti joutunut. Tämä vuodenaika vie veronsa, ja rakennusajan rasitukset painavat kyllä kropassa. Ainakin itselläni viikkoja jatkunut flunssakierre lienee elimistön tapa huomauttaa että hei mimmi, kierroksia alas. Nyt ei vaan olisi oikein hyvä hetki semmoiseen himmailuun. Sairastaminen tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta, vaan onhan se pakko taipua päivän parin saikkarille. Ehkä on aikaa sairastaa kunnolla joskus keväämmällä. 

Raksahommat ovat silminnähden hidastuneet kun joka ikistä asiaa pitää vääntää ja kääntää ikuisuus. Viimeistely on semmoista. No, koska blogihiljaisuudessa ollaan oltu, niin onhan tässä isoja edistysaskeleita esiteltävinä. Keittiökalusteet on asennettu ja kivitaso sekä kodinkoneet. Liesituuletinta ei vielä koska välitilan laatoitusta ei ole tehty, ja kaappien ovetkin puuttuvat. 

Saarekkeen takapuolen ongelma ratkaistaan muuraamalla siihen lasitiiliä. Siitä tulee hieno, sitten joskus kun jollakin ikinä on aikaa tehdä kyseinen työ. Tuossa alimmassa pikkukuvassa näkyykin meidän lemppari-kodinkoneemme kahvikone, siinä se nököttää mikron takana ja on jo ollut kovassa käytössä! Huomioikaa myös presidentillinen Festivo, kaipa kaikki ovat lukeneet että tasavallan presidentti Niinistö on ostanut Suomen Kotikylmiön osakkeita isolla rahalla  😉

Saareke on 150 cm korkea, mutta ei se tunnu ollenkaan liian korkealta kun tila on korkeimmillaan neljän ja puolen metrin tienoilla. Saareke peittää myöskin ruokailutilan suuntaan kivasti keittiön ”likaiset” osat kuten tuon tiskialtaan ja lieden tienoon. Avonaisen ”olokeittiön” iso ongelma on mielestäni justiinsa se, että keittiössä ei sitten saisi olla ollenkaan sotkua ikinä. Ehkä jollakin on näin, itse epäilen… Joten tämmöinen piilotettu sotkunurkka sopii minulle erinomaisesti. 

Seuraavassa kuvassa on pari yksityiskohtaa. Korpilahden mustaa tasoa lieden kohdalta kuvattuna, tykkään ihan hirveästi tästä ja se on juuri niin hieno kuin toivoinkin. Tilasimme tason suoraan paikalliselta kiviveistämöltä, tuo Korpilahtihan on tässä ihan lähellä. Kuvaaminen on vähän haasteellista kun pinta on niin kovin kiiltävä…
Ja toisessa kuvassa on keittiön ikkunan listoituksen vaiheesta, eikös kannattanutkin nähdä vaivaa listojen kanssa ja pyrkiä ikkunan puitteen kanssa täysin samanlaiseen lopputulokseen. Nyt lista sulautuu todella hienosti puitteen kanssa yhtenäiseksi pinnaksi. Ainoa ero on, että kun ikkunanpuite on tehty pohjoisen hitaasti kasvaneesta männystä ja lista taas ties mistä virosta tms. tuodusta männystä, niin listojen valinnan kanssa keskeisimmille paikoille saa olla aika tarkkana kun vuosikasvujen suuruus on vähän eri luokkaa… Puun syyn kuviot siis ovat ihan eri kokoluokassa.  

Ja viimeisessä kuvassa vilautan alakerran pikkuwc:n kalusteita, yllätyittekö, hah! Meillä on siis muutakin kuin valkoisia kalusteita, nimittäin juurikin nämä tässä ovat ainoita. Alakerran wc on sauna”osaston” vieressä, joten pääsimme tässä pikkuvessan sisustuksessa vähän toteuttamaan rakkauttamme suomalaista koivua kohtaan. No ei se liene suomalaista tuo Ikean käyttämä koivu, mutta sanotaan että se voisi olla…

Peilikaappi ja seinäkaapit ovat Björken-sarjaa, käsienpesuallas on myös Ikeasta ja sen alle on seinään kiinnitetty Molger-penkki. Hana on Oraksen kosketusvapaa Cubista. Tähän kalustevalintaan liittyi kyllä aivan selvä riski että lopputulos on kauhea, kummallinen, mauton. Mutta tykkäämme! Kannatti siis mennä fiiliksellä ja ottaa riski. Kalusteina nämä olivat erittäin huokeita vallankin ollakseen massiivipuisia.