Pihan puolelta

Lumi peitti niin demokraattisesti ja yhtä kauniisti alleen niin valmiimmat kuin keskeneräisemmätkin pihat. Kevät on toista maata, ja nyt täällä meidän mäellä näyttää jälleen siltä kuin kyseessä olisi uusi alue – niin kuin onkin. Ei vihreän ripaustakaan missään. Sen sijaan hiekkaa, kiviä ja märkää multaa kokonainen alueellinen. 

Eiköhän siis lähiviikkojen toimintasuunnitelma ole melko selkeä. Jostain vielä kun löytyisi se lottovoitto, jolla toteutetaan pihasuunnitelma. Ihan täysin japanilaisehenkistä kivipuutarhaa ei pihamme nytkään ole, vaan meillehän ehdittiin viime syksynä tuomaan monta lastia multaa. Kasvejakin jo on. Koska tykkäämme syödä, aloitimme hyötykasvien istuttamisella. Pihalta löytyy vadelmat, puna- ja mustaherukat, pensasmustikat ja omppupuu. Täytöt ja muut on suurilta osin tehty, mutta talon toisella sivulla ja edustalla on vielä kirveellä kaivinkoneella töitä. Sitä emme ole sen tarkemmin vielä suunnitelleet, että minkä kaliiberin vehe tässä tarvitaan. Toivottavasti joku ihan pieni ja pikaisesti vain..? Meinaan että meidän maansiirtobudjettimme meni jo ajat sitten. 

Viikonloppuna oli ihanan aurinkoista, peseskelin vähän ikkunoita ja nautin hetken illuusiosta, että kohta lekotellaan terassilla puhtaiden ikkunoiden alla. Hah, ensin pitää rakentaa terassi, muotoilla osa pihasta, tehdä pihakiveykset, tilata vielä lisää multaa, istuttaa nurmikko, istuttaa kasveja ja perennoja, asfaltoida pieni osa pihaa, rakennella aitoja ja sen semmoisia, sekä täydellisessä maailmassa pihastamme puuttuu vielä rakennussuunnitelman mukainen grillikotakin. 

Tekemistä ei siis tule puuttuman!

Tokikaan koko puutarhasuunnitelman mukaista pihaa ei tarvitse saada aikaan yhdessä kesässä. Jos jokin harrastus, niin puutarhanhoito ja kasvien viljely auttavat kasvattamaan pitkäjänteisyyttä ja kykyä odottaa, antaa asioiden kehkeytyä. 

Viikonlopulta tähän muutama kuva ulkoa.  



Takapihalla on vaivalla aseteltuja kivipaasia, niillä on varmasti ilo istuskella helteisenä kesäpäivänä sitten joskus kun tulee se päivä jolloin on aikaa istahtaa hetkeksi.

Tähän tulee isona terassi. Kaivonkannen alla on maalämpökaivo.

Terassilta katsellaan tällaisia näkymiä sitten kun joskus nuo kuormalavat ja jätepuukehikot tuosta… you know…

Tässä on vielä jonkin verran haastetta maan muotoilussa.

Eräs lempparipaikkani meidän talon arkkitehtuurissa. Talon edestä lähtee käytävä talon takana olevaan satumaisen vihreään maisemaan. Sieltä siivilöityy upea valo ja vehreys. Etupihahan on varsin pieni ja umpinainenkin.