Raksa on muuttumassa kodiksi

Julkaistu , kirjoittanut

Valmistuu valmistuu! Nyt se on kuulkaa muuttotarkastuskin varattu kuun lopulle. Pääsemme pian muuttamaan! Ei enää montaakaan viikkoa!

Kalusteet tosiaan saapuivat keskiviikkona, ja niitä on nyt sitten moneen paikkaan jo kasattukin. Keittiö on saanut muotonsa, alakaapistoja on paikallaan, ja keittiösaareke seisoo jaloillaan. Hyvältä näyttää! 

Joitakin kylpyhuonekalusteita on laitettu paikalleen. Niitä lopulta päädyimme ostamaan Ikeasta, vaikka muut kalusteet meille tuli Puustellilta. 

Kaikki parketit on asennettu tällä viikolla. Sisäovet odottavat asennusta.

Saunatiloihin on asennettu kaksi lasiovea. Pukuhuone on paneloitu ja kaapistot asennettu seinälle. 

Huomenna tulee kodinkonetoimitus. 

Ja meidän mahtavat raksamiehemme Tuomo ja Rolle ovat huomenna viimeistä päivää töissä. Kiitos heille! 

Kuvia luvassa viikonlopulla, lupaan!

 

No johan nyt,

Julkaistu , kirjoittanut

Pete ja meidän vastaava ovat tosiaankin saaneet päähänsä, että muuttotarkastuksen aika olisi kuun vaihteessa. Ihan pimeetä, en pysty tajuamaan. 

Tämä viikonloppu menee hyvin tiukasti tässä perheessä raksahommissa, on hyvin paljon sellaista tekemistä minkä on oltava valmis maanantai-aamuksi. Silloin tulevat meidän timpurit töihin, ja heidän tehokas työskentelynsä vaatii tiettyjen asioiden olevan valmiina, valmisteltuina, siistittyinä, siivottuina, siirrettyinä… 

Maanantaina olisi tarkoitus kiinnittää porraslaudat, sillä ensi viikollahan tulee
Keski-Suomen Parvekelasituksesta asentaja laittamaan meidän sisäportaan kaiteen. Siihen tulee siis lasikaide, ja porras itsehän on Laukaan Betonin tekemä betoniporras. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin sen asentajanhan piti tulla jo tällä viikolla! Mutta kerrankos sitä nyt aikataulu hieman venähtää. Lasikaide- ja terassi- tai parvekelasitusasioissa kehotan lämpimästi kaikkia kääntymään tällaisten pienempien firmojen puoleen sen iänikuisen Lumonin sijaan, Lumonilla on hinnoissa monen tonnin tunnettuuslisä, ja ovat erittäin hyvin oman arvonsa tuntevia. 

Puustellilta soitettiin, että töisivat kalusteet jo tiistaina sovitun keskiviikon sijaan. Sehän sopii. Kodinkoneet tosiaan olemme pyytäneet tuotaviksi perjantaina. Jännä viikko kaikin puolin, aloitan itse uudessa työpaikassa, joten paljon on pureksittavaa ensi viikolla.  Tätä raksailuaikaa kun nyt on vajaa vuosi takana, niin sen aikaan on kuulunut erilaisia statuksia ja nimikkeitä siviilielämässäkin, aika vilkas vuosi on ollut kaikin puolin. Työttömäksi en ole kuitenkaan joutunut enkä ainakaan toimettomaksi 😉

Jälkikasvu on saanut aikaan jo toisen kerran muutaman kuukauden sisään sellaisen tilanteen, että pöytäkoneemme käyttöjärjestelmästä on tuhoutunut jokin käynnistyslohko tms. Winkkarit ja virtanäppäimet sentään! Valokuvien vähyys viimeisimmissä postauksissa johtuu tästä – odottelen, että ihmeellinen, tietokoneasioissa kaikkivaltias mieheni tekee asialle jotain. Siihen asti bloggailen vain kannettavallani, johon en nyt ainakaan vielä viitsi latailla ohjelmia kuvien lataamista varten… Korkeintaan laadukkaimmista laadukkaimpia kännykkäkuvia voi olla luvassa.

Kävin tänään omalla vuorollani raksahommissa, pesin saunan lattian ihan ekaa kertaa (mielessä kävi ajatus että eipä tuo jääne viimeiseksi…) ja levitin vuolukivelle kivisuojaa. Oras Hydrat on pesuhuoneessa asennettu, ja suihkuun pääsee milloin vain! Mies siellä parhaillaan on levittämässä toista kerrosta kivisuojaa, jotta kiukaan saa lopullisesti paikoilleen. Sitten ei kun saunaan, vai mitä.

Vanhempien makkarin yhteydessä olevan kylppärin seinäkaakeileihin menee hermo, niistä ei meinaa lähteä saumalaastijäämät ei sitten millään. Aarghhhhhhh. Olen pessyt, pessyt ja pessyt niitä. Kuivalla, märällä. Ilman pesuainetta, mäntysuovalla, Kiillon kivipesulla. Jos ne prkl tahrat eivät kohta lähde niin haen dynamiittia. Eiku. Ehkä tässä on nyt kuitenkin aikaa rapsutella niitä puhtaiksi. Mutta sanotaanko nyt vaikka niin, että muihin vessoihin valittu kiiltäväksi lasitettu laatta on todella, todella, TODELLA paljon helpompi saada siistiksi saumauksen jälkeen kuin himmeän mattapintaiset. Varsinkin kun tässä murheen kryynissä on sekä mustia että valkoisia laattoja ja saumavärinä kaikkialla valkea. Ne mustat laatat……….

Tuo tietokoneen rikkoutuminen harmittaa nyt kovin, sillä kamerassani olisi blogiin laitettavia kuvia vaikkapa keittiön kauniista hanasta, siellä se odottaa pakkauksessaan… No se on tämä La Cucina Alessi, ja se on kuulkaa miljoona kertaa kauniimman näköinen livenä kuin tässä tylsässä yksiulotteisessa kuvassa. Onnisen henkilökunta oli riemastunut tästä, että ovatpas italialaiset innostuneet vääntämään putkea mutkalle  =D

Kuva: www.oras.com



Ja lapset ovat saaneet valita huoneisiinsa yhden seinän minkä väriseksi ikinä halusivat, meillä on nyt yhdessä huoneessa punainen, toisessa vihreä ja kolmannessa sellainen turkoosinsininen tehosteseinä. Jotenkin jännää kuinka ne värit ovat juuri kullekin lapselle sopivat! Itselleni sopivat valkoiset seinät enkä kaipaa kotiini tapetteja tai värikkäitä seiniä. Mutta lastenhuoneissa semmoiset saa olla.

Ikeaa

Julkaistu , kirjoittanut

Meidän parin viikon takainen Ikean reissu ei ollut sikäli menestys, että yksi sen varsinaisista agendoista jäi toteutumatta. Nimittäin ne wc-kalusteet…  Saimme kyllä muita tärkeitä asioita silloin mukaan. Mm. Udden-sarjan työ- ja tiskipöytiä joita meille tulee kolmeen eri paikkaan: Tiskipöydät arkieteiseen ja askarteluhuoneeseen, ja työpöydän alle laitetaan pyykkikoneet, tiskipöytä toimii niiden päällä olevana tasona. (Siihen päälle ostimme Puustellista kaapit, nyt kyllä vähän syletti että pitikö se nyt tehdä, Udden-sarjassa oli niin edullisia seinäkaappejakin… Ja se paikka nyt ei mikään keskeinen todellakaa ole.) 

Tällä viikolla teimme oman reissun ihan kahdestaan. Aikansa se otti, mutta saimme mukaan kalusteet kolmea wc:tä varten! Meillähän on niistä ne sisustussuunnittelijan tekemät kuvat, ja niiden mukaan sitten tyylittelimme. Budjetti saneli omat ehtonsa. 

Yläkerran pikkuwc tulee olemaan meillä se pääasiallinen vieraswc ja varmasti arjessakin usein se käytetyin. Sinne rakensimme keittiökalusteista ihan kuvan mukaisen kokonaisuuden. Sinne tulee ihan seinästä seinään oleva kokonaisuus jossa on yksi avautuvin ovin oleva kokonaisuus ja yksi liukuovellinen kaappi. Reunat peitetään oven näköisillä peitepaloilla jotta kalustesta tulee seinästä seinään ulottuva kokonaisuus. Ovi on korkeakiiltoinen valkoinen. Päälle tulee tummanharmaa kivikuvioinen laminaattitaso,  ja altaana Tälleviken-posliiniallas. Pesualtaiden suhteen olemme kauhean tylsiä konsevatiiveja, sillä emme tykkää näistä nyt niin muodikkaista tasapohjaisista altaista. Juu kyllä ne ovat tyylikkäitä, mutta on tullut huomattua että kaikenlainen moska laskeutuu parhaiten veden mukana viemäriin juurikin sellaista perinteisen kaarevaa muotoa pitkin… Tasapohjaisia altaita saa pahimmillaan ikkunankuivaimella tms. vetää puhtaaksi.

Vanhempien makuuhuoneen yhteydessä on kph/wc, jonne Godmorgon-sarjasta korkeakiiltoinen valkoinen 120cm leveä allaskaappi, sen päälle sopivan kokoinen yksialtainen posliiniallastaso. Godmorgon-sarjasta korkea kaappi samaa väriä, se asennetaan seinälle allaskaapin viereen. Seinälle iso peili. Tästä kylppäristä puuttuu vielä suihkunurkkaus, sellainen jossa on sisäkkäin käännettävät kaarevat ovet. Eli kun ei ole suihkukäytössä, niin menee hyvin pieneksi.

Alakerran pikkuwc:n suhteen ajattelimme että sinne laitetaan jotain hyvin halpaa ja simppeliä, se kun on sijainniltaan hieman syrjäinen ja lienee eniten parin tenavan ilta- ja aamupesukäytössä sekä saunomisen yhteydessä. Sinne emme nyt olleet valmiita laittamaan mitään kauhean kallista. Samalla tässä wc:ssä olimme valmiit tinkimään koko talon läpäisevästä valkoisten kalusteiden linjasta. Godmorgonin mitoitus oli liian syvä tähän pikkuvessaan, sinne tarvittiin kapeampia kalusteita. Siitä oli meillä myöskin sisustussuunnittelija Ullan piirtämät kuvat kalusteiden muodosta. Päädyimme toteuttamaan ne koivuisilla Björken-kalusteilla.

Raksakuulumisia

Julkaistu , kirjoittanut

Tavakseni näyttää muodostuneen ennemminkin valmiimpien kokonaisuuksien esittely, mutta yritänpä tällä kertaa kertoa meidän raksan tiistaipäivästä. 

Laatoittaja-Asko oli viimeistä kertaa, viimeisteli takkahuoneen laatoituksen. Askon laatoitusjälkeen olemme paikoin tyytyväisiä ja paikoin ei. Laatoitusten laadun kyttääminen on pahimman luokan neurooseja aiheuttavaa toimintaa, sillä itsehän on hyvin helppo millimetrin mitta kädessä arvostella toisen työtä – että tuossa on vino kohta ja tuo on ylempänä kuin tuo. Itse olen tyytyväinen Askon sommittelusilmään, sen sijaan paikoin esiintyvään pykältämiseen ja epätasaisuuksiin joissain paikoissa en… Asko on kyllä hyvä tyyppi ja oli oikea raksan ilopilleri! 

Rolle-raksamies on mm. paneloinut vanhempien kylppärin katon, ja ahkeroinut betoniportaiden kittailun kanssa. Näistä jälkimmäinen lienee ollut hyvin turhauttavaa, sillä aina kun hän on saanut tasoitettua otsalaudan tai etenkin portaan reunan, niin eikös joku hyväkäs tallusta siitä päältä ja tasoite murtuu tai siihen tulee kauheita koloja =D 

Kostean tilan kattopaneelin sisällä on jotakin vihreää, sen näkee siitä minkä värinen purukasa sirkkelin viereen oli syntynyt.

Tuomo-timpuri on mm. jatkanut saunan ja pesuhuoneen sisustuksen ja panelointien asennusta. 

On suunniteltu saunan pukuhuoneen panelointeja, joista on tulossa ehkä hieman omituiset koska kenelläkään ei ole enää yhtään paukkuja jäljellä suunnittelurintamalla. Meillä on tervaleppäpaneelia ja vähän tervaleppä-sormipaneelia. Ratkaisu joka nyt näistä on tulossa on ehkä vähän outo. Ans kattoo nyt. Voi se olla tosi hienokin. Sovitaan että se on. Mutta kuten Ilpo vitsaili tästä minun ja Peten täydellisestä innottomuudesta suunnittelun saralla: Sehän on helppo korjata myöhemmin, tarvitaan vain sorkkarauta. Aivan sama. En jaksa funtsia. 

Ilpo on ollut raksalla ja laitellut kaikenlaisia salaperäisiä sähkö- ja lvi-juttujaan. Itsekin olin siellä  toimien mm. rautakauppa-ratsuna, kaakelien puhdistajana,  maalarina. 

Parvekelasituksen asennus alkaakin vasta ensi viikolla, mutta tällä viikolla ehkä saadaan sisäportaan kaide. Suhtaudun tähän ehkään varauksella. 

Ikkunan ja seinän välisten rakojen häivyttämisen keinoksi valitsimme aikanaan listoituksen, ja listojen lakkaus ikkunoiden sävyiseksi on tässä ollut agendassa. Lopputulos sävytetyllä kalustelakalla oli niin hirveä ja aivan eri näköinen kuin ikkuna, että päädyin aikamme pähkäiltyämme soittamaan Klas1-ikkunafirmaan ja kyselemään että miten ihmeessä ja millä ihmeessä tätä dilemmaa tulisi lähestyä. Lopputulema, he lähettävät meidän ikkunoiden teosta ylijäänyttä kuultoväriä ja väritöntä lakkaa. Kyllä siinä silti saa tarkkana olla, kun ikkunatehtaassahan puuosat upotetaan ensin kuultoväriin jossain valtavassa sammiossa, ja sitten ne lakataan jossain linjastolla koneella. Kotinkonstein ei sitten millään saa ihan samanlaista tulosta. Tässä asiassa olen ehdoton, en halua pilata kalliita, upeita ikkunoita joillain kököillä listoilla jotka ovat vähän sinne päin. Mistä saisi pitkän ja kapean ammeen..?

Expertille päin olin yhteydessä ja löytyihän sieltä vielä huomautettavaa, mikroaaltouuni oli vasemmalle aukeava (tarkistivat pakkauksesta) vaikka piti olla oikealle. Ja kuukausia tilauksen mukana seilannut ja sieltä useita kertoja poistamaan pyytämämme höyryuunin hyväkäs, sehän roikkui edelleen tilauksen jatkona! Ja ei vain paperilla, vaan se tosiaan on lähetetty Ruotsista ensin Helsinkiin ja sieltä Jyväskylään. Koneemme ovat nyt Jyväskylän Expertillä odottamassa, pyysin ne toimitettavaksi ensi viikon perjantaina. Tämä meidän konetilaus ei ole mennyt kuin strömsössä, ja expertin puhelinpalvelun mimmitkin jo tietävät meidät: Ai SE tilaus. Jotenkin on käynyt niin, että meidän koneet lähtivät toimitukseen ihan liian aikaisin ja ihan vajavaisin tiedoin.

Ensi viikko on tosi jännä kun tulee keittiötä ja kodinkoneita, kaiteita ja parvekelaseja…
Vastaava mestarimme oli ehdotellut Petelle muuttotarkastuksen ajankohtaa kuun vaihteelle, mikä kyllä äkkiseltään tuntuu olevan aika pian… 




Saunasta maistiaiskuvia

Julkaistu , kirjoittanut





















Saunan sisusteet meille tilattiin Harvialta. Ihan alkuperäinen suunnitelma oli saada sauna saunomiskuntoon jo viime vuoden puolella, mutta laatoittaja-hässäkän takia aikataulut menivät uusiksi. (Meille tilattu laatoittaja teki oharit, ja työt viivästyivät viikoilla kun jouduimme ensin odottelemaan häntä jonkin aikaa ja sitten lähteä etsimään puhtaalta pöydältä uutta laatoittajaa. Jos joku Jyväskylän ympäristön rakentajista laatoittajaa etsii, niin E. Häkkistä emme lämpimästi suosittele.)

Lauteet on nyt osin asennettu, ja kyllähän näissä mieli lepää. Tunnelma on simppeli ja rauhallinen, kuten haluttiinkin. Oikeasti sauna on vielä täynnä keskeneräisiä rakennelmia ja rojua, mutta kamerahan on siitä kätevä vekotin, että kuvaa rajaamalla näyttää jo ihan valmiilta. No, selkänojan pätkä on kiinnittämättä seinään. 

Puu on kaikki lämpökäsiteltyä haapaa. Lauteet on vielä käsittelemättä öljyllä, se tummentaa laudepuun väriä aavistuksen. Tykkään kyllä kovasti tästäkin, mutta ehkä laitetaan öljyä, se varmaankin auttaa suojaamaan puuta likaantumiselta. Paneelit laitettiin vaakaan kuten laudekin, sillä emme halunneet hakea mitään kontrastia, vaan päin vastoin rauhallista tunnelmaa, mistä ei mikään hyppää silmille. Seinäpaneelin suhteen ajattelimme että ei ehkä kannata maksaa leveämmästä paneelista ekstraa, kun sillä ei ehkä loppuviimein ole niin suurta väliä lopputuloksen kannalta. Ja oikeassa olimme. 

Ikkunoiden smyygit askarteli timpurimme Tuomo noin kauniisti! Harvian laudepuiden ulkonäköön ja laatuun olemme todella tyytyväisiä, kaunista ja viimeisteltyä on! Laudemalli on Scala, ja yhteistyössä suunniteltu Harvian tehtaan suunnittelijan kanssa. 

Harmaa muurinpätkä joka pikkukuvassa pilkistää on Tulikivi classic-vuolukivilaattaa, jota myös lattia ja kiukaan takaseinä ovat. Kiukaana on Harvia Legend, puulämmitteinen tietysti. Rouheutta tuo Legend-ovi, joka oli Petrin toive. Kutsun sitä mies-oveksi. Mitäpä minä perheen sukupuolivähemmistössä (meillähän on tilanne neljä-yksi miespuolien hyväksi) olevana voisin tuollaisten miehekkäiden yksityiskohtien lisäämisestä sanoa. Ovi on vielä paketissaan, mutta kuvia tulee myöhemmin siitäkin! Seinävalaisimet ovat myös Legend-sarjaa. 

Vaikka juuri nyt trendikkäitä nämä kivikasa-kiukaat ja Legend-tuotteet ovatkin, niin mielestäni ne ovat kyllä mukavasti kiinni suomalaisessa saunomisperinteessä. Niissä on rouheutta ja reiluutta, vähän vanhan ajan mökkitunnelmaa modernilla twistillä. 

Voi kuinka odotankaan saunailtoja tässä saunassa! 

Ikean tuomisia

Julkaistu , kirjoittanut

Reilu viikko sitten viikonloppuna kävimme Kuopion Ikeassa, ja joku jo kyselikin että mitä sieltä matkaan tarttui. Nääs kun yksi pääasiallisista syistä käymiseemme siellä olivat kylpyhuonekalusteet. Halusimme nähdä ne livenä ja ehkä ostaa mukaankin. Mutta siinähän kävi sitten lopulta niin, että yksi päivä osoittautui aivan liian lyhyeksi ajaksi kaikelle sille, mitä olimme ajatelleet tekevämme, ostavamme, tutkivamme. Niinpä kylppärikaluste-osasto meni niin, että juoksin pienimmäisen kanssa ko. osaston ohitse, pysähdyin vauhdissa tutkimaan nopeasti etukäteen valkkaamaamme kalustetta. Totesin että se taitaa olla ihan yhtä laadukas 

Porraspuuta

Julkaistu , kirjoittanut

Petri on saanut porraspuut valmiiksi. Koivuinen liimapuulevy (siksi liimapuuta, että paksukin lautatavara vääntyilisi ajan oloon) petsattiin mustalla petsillä. Petsin levittämiseen osoittautui hyväksi välineeksi ihan sellainen pesusienen näköinen sieni joka tarttui mukaan maaliosastolta päähänpistosta – tuohan voisi olla kätevä. Alkuperäinen ajatus oli käyttää vaahtomuovisivellintä, mutta  lopulta tosiaan hieman järeämmin asein lähdettiin liikenteeseen. Petsin päälle lakkaa useita kerroksia. Petsauskäsittely tehtiin muistaakseni kolme kertaa. Emme ole mitään puusepäntyön taitajia, joten etukäteen meillä ei ollut mitään hajua montako petsauskäsittelyä puu tarvitsisi tullakseen sellaiseksi kuin se suunnitelmissamme siinsi. 

Alkuperäinen ajatus oli ajaa porraspuun reunaan 1-2 uraa, mutta turvallisuuden takia aiomme laittaa siihen sellaisen ruman liukastumisenestonauhan. Meillä on semmoista mökillä portaissa, ja se on todella hyvä. Liukkaat portaat olisivat kauhistus. Siksipä näitä porraspuitakin Petri kertoi käsitelleensä ihan ”väärin”, jotta puu tikkuuntuisi mahdollisimman paljon ja pinta ei jäänytkään ihan sileäksi vaan lakassa on sellaisia karheita ”tikkuja”. Periaatteessahan hionnat, lakkaukset ym. käsittelyt tulisi tehdä niin, että lopputulos on mahdollisimman sileä.

Erittäin kivan näköiset tuli näistä! Lopputulos kaunis kuultomusta, puun kuviot kuultavat kauniisti läpi. Nämä kiinnitetään nyt betoniportaamme pintaan, otsalaudat jäävät valkoiselle maalille kuten koko  betoniportaan runkokin. Tällä viikolla tulee asentaja laittamaan porraskaiteet, ne tulevat olemaan läpinäkyvää lasia ja teräsprofiilein. Käsijohde on kuultomustaa puuta. 

Kuultovärit meillä juttelevat samaa kieltä keskenään, niitähän on ovissa, ikkunoissa, portaissa, seinien ulkoverhouksissa… Pääasiallinen sävy on Tikkurilan turve, mutta tätä mustaakin joukossa. Mustat yksityiskohdat ryhdistävät kivasti. 


Flunssan kaatama

Julkaistu , kirjoittanut

Flunssaa pukkaa, koitan taistella sitä vastaan lepäämällä puoli päivää. 

Tässä välissä on hyvä esitellä eilen saapuneita hankintoja. Täytyyköhän sitä nyt harkita sanan sisustus-lisäämistä blogikuvaukseen 😉



Masters-tuolithan ne siinä. Olin tilannut neljä, tilasin vielä kaksi lisää koska mies ei lämminnyt alkuperäiselle suunnitelmalleni eriparisista tuoleista ruokapöydän ympärillä. 




Ja Componibilit tulivat myös, nämä kaikki on nyt nostettu raksalla ullakkovarastoon. (Meillä on kahden huoneen päällä varastot joihin mennään kattoluukusta josta tulee alas kokoon taitettava porras. Tosin ei se porras vielä tule sieltä vaan sisään mennään tikkaita pitkin.)

Näistä hankinnoista saa kyllä hieman väärän kuvan huonekalumaustamme, emme ole muovin ylimpiä ystäviä noin yleisesti. Tässä nyt vaan tuli esiteltyä muovi-osasto. Sitä ei kauhean paljon enempää ole eikä tule. Mutta muovilla on omat lahjomattoman hyvät puolensa. 

Raksamme keittiö ja sosiaalitila on seilannut hyvinkin monessa paikassa, nyt se alkaa olla jo lähellä lopullista paikkaansa. Ruokailutila on jo ruokailutilan paikalla, ”keittiö” on nyt ruokailutilan nurkassa. Siirtynee lähipäivinä tuohon laatoituksen päälle. Jänskäpänskää miten se keittiö on tärkeä talossa, oli sitten oikea keittiö tai raksakeittiö. Kodin sydän! Etualalla Petrin omin käsin tekemä penkki. Miten hieno! Tuo on niin rakkaaksi käynyt, että se varmaankin jääkin olohuoneen nurkkaan – miten voisimme hävittää sitä   =D


Sisustussuunnittelu

Julkaistu , kirjoittanut

Sisustussuunnittelijan käyttöä ei suuresti mietitty rakennusprojektimme suunnittelun alkuvaiheessa. Tuumimme ennemminkin niin, että siinä on aivan loistava keino säästää rahaa, ettei käytä mitään sisustussuunnittelijaa. (Kuinka väärässä olimmekaan.) Ajattelimme, että arkkitehdin kanssa käydyt keskustelut ovat aivan riittäviä, siitä eteenpäin mennään itse. Omaan makuun luottaen ja eri toimittajia kilpailuttaen. Miten helppoa. (Kuinka väärässä olimmekaan siitä helppoudesta.)

Minulla on aina ollut hyvin selvät ajatukset siitä, minkälainen unelmieni koti on. Makuni on lyhyesti sanoen kuivahkon klassinen. En ole trendien perään. Olin tehnyt arkkitehtia varten ”vanhanaikaisen” lehtileikekirjan. Projetin kuluessa olen sähköistänyt tätä elämänaluettani ja siirtänyt sen pilveen, mutta on se leikekirjakin tallessa. Pilvessä, kuten vaikka Pinterestissä, on kätevä säilyttää fiilistelykuvia, niitä voi sitten sieltä jakaa haluamilleen ihmisille. 

Tykkään kovasti suunnitella ja fiilistellä. Myös työskentely arkkitehdin kanssa oli todella antoisaa. Hänellä oli näkemystä ja taitoa. Tunsin, että hän ymmärsi aina mitä pyysimme, halusimme, tai senkin mitä emme pyytäneet mutta tarvitsimme oikeasti. Oli aivan mahtavaa mennä yhdessä kohti sitä tavoitetta, lopputuotteena siinsi sisältä ja ulkoa harmoninen ja kaunis talo. 

Pudotus seuraavan portaan suunnittelijoiden kanssa työskentelyyn oli kuin hyppy avantoon. Polskis, meidät heitettiin keittiösuunnitelijoiden kanssa palaveriin. Järkytys oli todella kova, kun linjakkaan talomme pohjaan alettiin lätkiä ties minkälaisia keittiön pläjäyksiä. Pääasiallisena agendana näytti olevan halu myydä mahdollisimman kalliit kalusteet. Alkeellisimmat sommittelun perusteet olivat jääneet opiskelematta. Kauneuden tajua ei ollut annosteltu kauhalla näille ihmisille, joiden pääasiallinen halu oli myydä. Kaikki paikat täyteen lastulevyä vaan.

Myös alustavat käynnit laattaliikkeissä olivat kidutusta. Jotkut myyjät eivät tuntuneet tietävän mistään mitään. Sitten taas oli se toinen ääripää: Myyjä, joka tietää tismalleen tarpeesi. Ihan turha oli yrittää mussuttaa kiihkeän myyntipuheen väliin mitään suomalaisesta metsästä johon talo on istutettu ja johon sisuksienkin tulisi sopia. Eikä mitä, tässä on näitä italialaisia marmorilaattoja ja hintakin vain vähän alle kaksisataa neliö. Upea kivitalo ansaitsee upeat lattiat!  Keittiöön kiinalaista kiveä vain kahdeksankymppiä, jos haluatte halvempaa, tämä ainutkertainen mahdollisuus on rajatun aikaa, joko tilataan. 

Alkoi olla selvää, että tarvittiin apua pintamateriaalien valinnassa ja yhteen kokoamisessa. Alkoi nimittäin näyttää siltä, että oli erittäin vaikeaa pitää kiinni  omista mielipiteistään miljoonien vaihtoehtojen keskellä. Maallikkona oli myös usein vaikeaa arvioida tuotteiden todellista hintalaatusuhdetta.  

Monia sisustussuunnittelijoitakin tapasin rautakaupoissa, tapahtumissa, messuilla jne. Ei vaan tullut kenestäkään sellaista kuvaa, että haluaisimme yhteistyötä jatkaa. Tuntuivat vierailta. Sitten Starkin naistenillassa löytyi aarre. 

Koen ihan yleisesti niin, että ihmisten välisellä kemialla on suuri merkitys. Ulla Perämäen kanssa tuli heti sellainen olo, että nyt ollaan osaavissa käsissä ja ajatellaan yhteneväisesti asioista. Myöskin hänen ammattitaitonsa materiaalien ja toimijoiden suhteen vakuutti. Ullan kanssa päädyin keskustelemaan siinä vaiheessa, kun keittiösuunnittelu ei ottanut onnistuakseen keittiöfirmojen kanssa. Suunnilleen itkua vääntäen selitin tilanteen. Levitimme fiiliskansion ja pohjakuvat pöydälle, keskustelimme laajoista linjoista ja koko taloprojektista yhdessä. Lopulta päädyimme ostamaan keittiösuunnittelun Ullalta. Sitä en kadu hetkeäkään, keittiöön tuli sellaisia elementtejä joita kukaan toinen ei osannut ehdottaa. Silti se on selkeämpi ja klassisempi kuin kenenkään toisen tekemä ehdotus. 

Ullan ydinammattitaitoa on ymmärtää nopeasti se, missä asiakas menee ja mikälainen tämän rakennus- tai sisustusprojektin luonne on. Aivan olennaista meidän yhteistyössämme on ollut Ullan kyky sulkea pois  vääriä vaihtoehtoja, samalla kartoittaen asiakkaan tarpeita. Miten tämän selittäisin, Ulla on ollut aivan korvaamaton apu suunnitelmien, todellisuuden ja niiden välillä vallitsevan markkinointi- ja myyntikaaoksen yhteen sovittamisessa. Tiedättehän, talon suunnittelu on taidetta. Talonrakennustarpeiden myynti taas on raakaa bisnestä. Vaihtoehtojen määrä on niin mieletön, että niistä valitseminen on vaikea siinäkin tapauksessa että on päättänyt pysytellä yksinkertaisessa skaalassa. Ulla on ollut linkkimme tässä välissä.

Keittiösuunnittelun jälkeen kävimme läpi muutaman ongelmallisen tilan talosta: vanhempien makuuhuoneen järjestelyt kalusteineen, kiintokalusteineen, pistokkeineen ja kaikkineen. Suunnittelimme myös kylppäreiden järjestyksen: mihin vesipiste, mihin suihku, mihin kalusteet. Vanhempien kylpyhuoneeseen hän myöskin teki ehdotuksen laatoituksesta, ja sen mukaan laatoitimmekin.

Koko ajan Ulla on ollut saatavilla ja häneltä on voinut kysyä pieniä asioita siellä täällä. Hän on myös seurannut projektimme edistymistä ja käynyt myös paikan päällä katsomassa tilanteen siinä vaiheessa, kun on tarvinnut. 

Keskustelut Ullan kanssa ovat olleet aina antoisia. Luottamuksellisen ja ystävällisen suhteemme vuoksi olen kokenut, että hän on voinut sanoa myöskin jos joku ajatuksemme on ollut huono. Nimenomaan tällainen apu on korvaamatonta. Että joku sanoo suoraan: Ei tuota/tuollaista. Samoin on hyvä tietää, mistä kysellä jos tarvitsee jonkin alan ammattilaista. Ullalla on hyvät verkostot.

Ullan apua käytimme laattojen valinnassa. Niitä pohjusti kuukausia kestänyt yhteinen taipaleemme tämän talon suunnittelun prosessissa. Tyyli oli tiedossa ja selkeä, nyanssien muutoksia oli kypsytelty yhdessä. Omaa valintaamme olivat Saima-parketti ja Tulikiven laatat. Tähän maailmaan sopivia ehdotuksia pyysimme sitten Ullalta. Minulla on niin iso luottamus hänen ammattitaitoonsa, että olisin huolinut kotiini vaikka näkemättä Ullan valitsemat laatat. Hänen esitellessään vaihtoehdot, oli helppoa tehdä valinnat niistä. Itse asiassa tämä prosessi on ollut niin dialoginen, että sana valinta ei sinänsä oikein kuvaa tilannetta. 

Monet pienet asiat on tullut matkan varrella kysäistyä Ullalta, ja omille ajatuksille on saanut vahvistusta ja tukea. On sieltä täystyrmäyksiäkin tullut. Sisustussuunnittelijan käyttö on maksanut itsensä takaisin monet kerrat, sillä loppuviimein laskujen yhteissumma on tähän mennessä ollut alle tuhat euroa. Sillä hinnalla olemme saaneet aivan upean, yhtenäisen materiaalimaailman. Esimerkiksi Ullan valitsemat laatat olivat niin edullisia esimerkiksi laattaliikkeen alunperin ehdottamiin verrattuna, että helposti voi puhua tuhansien eurojen säästöstä. Tietysti jos olisimme lähteneet piirrättämään tarkkoja kuvia eri tiloista, hintakin olisi ollut ihan erilainen. Sellainen lähestymistapa ei kuitenkaan meille olisi sopinut. 

Vaikka Ullan yritys Sisustus Elliina tekee tiivistä yhteistyötä Starkin kanssa, ja hän työskentelee Starkin tiloissa paljon, mitään ”pakkoliitoksia” Starkin kanssa ei ole tehty. Esimerkiksi laatat pystyimme helposti kilpailuttamaan muidenkin kanssa ja valitsemaan sieltä, mistä saimme halvimman tarjouksen. 

Tähän yhteistyöhön olen ollut todella tyytyväinen. Ihan heti ei tule mieleen ketään toista projektissa mukana ollutta, josta olisi pelkästään positiivista sanottavaa.

Joskos tämä talo valmistuukin joskus!

Julkaistu , kirjoittanut

Tämä fiilisten heittely jaksaa aina ihmetyttää. Rakentaja ja rakentajan epävakaa persoonallisuus, tähänkin viikkoon on mahtunut allekirjoittaneella monenlaista fiilistä. Se tosin ei johdu ihan vaan pelkästään noista iisakin kirkon seinistä, vaan muullakin elämällä on osansa tässä. 

Puuta: Luulin jo päässeeni maalaushommista vähäksi aikaa, mutta ilmeisesti lähiaikojen vapaa-ajan täytteeksi on tulossa miljoona kilometria listaa mikä pitäisi lakata. Petrillä on tekeillä porraslaudat koivuisesta liimapuulevystä, ne on tarkoitus petsata mustaksi ja lakata päälle. Saunan pukuhuoneen seinäpaneloinnin speksit on meiltä vähän hukassa, olemme nyt funtsineet että joskos sen paneloisi osittain sormipaneelilla ja käsittelisi paneelin harmaalla kuultosävyllä. Osittain paneloitaisiin sitten ihan puulla, joko lämpökäsitellyllä lepällä tai haavalla. Siparilan  Vire on myös mietinnässä. 

Jos nyt vähän uskaltaisi jo arvailla muuton ajankohtaa… Maaliskuussa. Niin minulle on sanottu.     

Mutta kuvia! Ensin vilaus vielä kesken olevasta takkaseinän käsittelystä, se on hierretty kertaalleen takkatoimituksen mukana tulleella hiertopinnoitteella. Nyt se pitäisi kai joko hiertää toistamiseen tai maalata tähän tarkoitukseen olevalla maalilla, valinnemme tämän jälkimmäisen vaihtoehdon. Aika sotkuista puuhaa oli tuon mustan hiertopinnoitteen kanssa, mutta senästä tuli tosi hieno ja se toimii upeana kontrastina muulle valkoisuudelle. Tuomo-timpuri seisoo kuvassa oikeastaan takkaluukun edessä, toinen aukko seinässä on siis kiukaan luukkua varten. Takan päällä olevan ”hyllyn” yläosa maalataan tietenkin myös mustaksi mutta sitä ei hierretä. 

Toisessa kuvassa Petri mallailee porraspuuta paikalleen. 

 Laattaa ilmestyy lattioihin lisää joka päivä. Yllä arkieteinen ja keittiön laatoitettavassa osassa laatat paikoillaan odottamassa saumausta. Kumpainenkaan ei kyllä esiinny edukseen näissä kuvissa… Tuota samaa isoa laattaa tulee myöskin alakertaan takkahuoneen ja kodarin lattia. Ja pientä kymppilaattaa onkin jo laitettu pikkuvessoihin ja pyykinkuivatustilaan.


Valolistat päädyimme tilaamaan tehtaalta koska ne sai sieltä halvemmalla kuin rautakaupasta. www.betterhome.com. Nämä kiinnitetään seinään jonnekin ikkunan yläreunan ja seinän ja katon nurkan välimaastoon. Ensin ne täytyy tietenkin maalata, muotoilla, tarvittaessa tasoitella ja pakkeloida. Sisäosa vuorataan vielä alumiiniteipillä tai foliolla, jotta valo ei kuulla listan läpi. Listojen taakse tulee epäsuora valaistus, joka alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus toteuttaa päivänvaloloisteputkilla. Nyt kuitenkin on tulossa päivänvaloledejä, Ilpo sai meidät puhuttua ympäri käyttämästä vanhentuvaa loisteputkitekniikkaa. No, siinäkin olisi varmasti puolensa, ainakin hinta on kohtuullinen! Mutta ledejäkin kai saa tänä päivänä aika edullisesti verrattuna vaikka siihen aikaan, kun aloimme suunnitella taloa ja valaistusta. Hinnat ovat tulleet roimasti alas.