Viime viikon matalapaineiset kuulumiset

Viime viikko oli raksalla ensimmäinen, jolloin fiilis ei ollut ihan kohdallaan. Tuliko saturaatiopiste saavutettua raksailuinnossa..? Ja käyrä tasaantui ja lähti jo laskuunkin? Vai syksyä henkäilevät kelitkö mielen laittoivat matalaksi..? Ehkäpä nämä molemmat asiat yhdistettyinä faktaan, että raksailuaikaa on jo kulunut kuukausia, kai tässä jo saa vähän väsähtääkin välillä. Joka tapauksessa, parempia fiiliksiä odotellen. Blogiin tarttuminenkaan ei kiinnostanut. Ja kaivoin pitkästä aikaa esiin ihan oikean kirjan. Siis tiedättekö romaanin! Ei mitään raksailu-aiheista kirjallisuutta. Myös mies nähtiin monena iltana kotona jo ihmisten aikaan.

Viime viikolla meillä tehtiin tontin muotoiluja isolla kaivinkoneella. Talon sivustoilla myös sorapatja tuli valmiiksi odottamaan terassien rakentamista ja kiveyksiä. Sinne alle laitettiin viimeisiä finnfoameja ja sadevesiputkia jne. semmoisia, mitä nyt sinne laitetaankaan. (Huomaatteko miten kiinnostunut olen näistä juuri nyt.) Timpurit asensivat räystäslautoja ja tekivät katolla jotain muutakin, minkä selittämiseen järkeni ei oikein taivu. Räystäät antavat kyllä kovasti ilmettä talolle! Talo senkun komistuu koko ajan, kyllä yksityiskohdilla on merkitystä.

Taloa siis kierrettiin nyt viimeisen kerran isolla koneella, paikalle tulee kyllä vielä pienempi kaivuri. Torstaina ja perjantaina tontille tuotiin multaa, jota kaivuri-Heikki kauhallansa levitti todella siististi paikalleen. Kauhalla nostettiin myös isoja kiviä pihalle eräänlaiseksi asetelmaksi! Siitä tuli kyllä hieno.

Teimme myös tilauksen jo pihan muurikivistä, koska huomasimme että tietyiltä kohdin muurikivet olisi asennettava jo nyt, jotta maan muotoilut voidaan hyvin tehdä. Harjun Betonin mustaa vallikiveä. Ja Kaskipuun ovimalleja kävimme katsomassa, niistä pitäisi nyt valinta tehdä piakkoin. Ikkunat tulevat parin viikon päästä jos aikataulu pitää, ja olisivathan ne ovetkin kivat samoihin aikoihin. Syksy tulee… Suhtauduimme Kaskipuun puuovimallistoon hieman pelokkaasti, toivoin kädet kyynärpäitä myöten ristissä että ne olisivat hienoja. Ja nehän olivat! Nuo maalatut (hdf?) levyovet eivät meitä oikein ulkonäöllään innosta, joten olipa mukavaa löytää upea ovimallisto puuovista. Sellainen sopii taloomme erinomaisesti. Joten valinnan vaikeus muutaman mallin välillä on vielä jäljellä, sekä värin valinta on vahvistettava ja juteltava arkkitehdin kanssakin. Mutta kallistumme nyt kohti kuultomustaa värinä. 

Nyt kohti uutta viikkoa, olkoon se edellistä innostuneempi ja innostavampi ihan kaikille!