Tämä fiilisten heittely jaksaa aina ihmetyttää. Rakentaja ja rakentajan epävakaa persoonallisuus, tähänkin viikkoon on mahtunut allekirjoittaneella monenlaista fiilistä. Se tosin ei johdu ihan vaan pelkästään noista iisakin kirkon seinistä, vaan muullakin elämällä on osansa tässä.
Puuta: Luulin jo päässeeni maalaushommista vähäksi aikaa, mutta ilmeisesti lähiaikojen vapaa-ajan täytteeksi on tulossa miljoona kilometria listaa mikä pitäisi lakata. Petrillä on tekeillä porraslaudat koivuisesta liimapuulevystä, ne on tarkoitus petsata mustaksi ja lakata päälle. Saunan pukuhuoneen seinäpaneloinnin speksit on meiltä vähän hukassa, olemme nyt funtsineet että joskos sen paneloisi osittain sormipaneelilla ja käsittelisi paneelin harmaalla kuultosävyllä. Osittain paneloitaisiin sitten ihan puulla, joko lämpökäsitellyllä lepällä tai haavalla. Siparilan Vire on myös mietinnässä.
Jos nyt vähän uskaltaisi jo arvailla muuton ajankohtaa… Maaliskuussa. Niin minulle on sanottu.
Mutta kuvia! Ensin vilaus vielä kesken olevasta takkaseinän käsittelystä, se on hierretty kertaalleen takkatoimituksen mukana tulleella hiertopinnoitteella. Nyt se pitäisi kai joko hiertää toistamiseen tai maalata tähän tarkoitukseen olevalla maalilla, valinnemme tämän jälkimmäisen vaihtoehdon. Aika sotkuista puuhaa oli tuon mustan hiertopinnoitteen kanssa, mutta senästä tuli tosi hieno ja se toimii upeana kontrastina muulle valkoisuudelle. Tuomo-timpuri seisoo kuvassa oikeastaan takkaluukun edessä, toinen aukko seinässä on siis kiukaan luukkua varten. Takan päällä olevan ”hyllyn” yläosa maalataan tietenkin myös mustaksi mutta sitä ei hierretä.
Toisessa kuvassa Petri mallailee porraspuuta paikalleen.
Laattaa ilmestyy lattioihin lisää joka päivä. Yllä arkieteinen ja keittiön laatoitettavassa osassa laatat paikoillaan odottamassa saumausta. Kumpainenkaan ei kyllä esiinny edukseen näissä kuvissa… Tuota samaa isoa laattaa tulee myöskin alakertaan takkahuoneen ja kodarin lattia. Ja pientä kymppilaattaa onkin jo laitettu pikkuvessoihin ja pyykinkuivatustilaan.
