Ikkuna-asennusta

Ikkunat saapuivat varhain eilisaamuna tontille (vai joko voi sanoa että talolle?). Konevuokraamosta tilattu kurottaja kuskeineen siirsi ne mahdollisimman lähelle lopullisia asennuspaikkojaan, samalla käytettiin kurottajaa hyväksi ja siirrettiin pari puupinoa paikasta a paikkaan b. 

Tässä yläpuolella ikkunat on laitettu autokatokseen odottamaan asennusta. 

Olohuoneen kaksi isointa ikkunaa  sekä takkahuoneen melkein yhtä isot toiset kaksi aiheuttivat tosiaan harmaita hiuksia, sillä meidän omalla porukalla ne eivät meinanneet lähteä siirtymään ulkoa sisälle. Harkittiin jonkinlaisen asennusrobotin käyttöäkin, mutta päädyimme sitten lainaamaan naapurin rakentajaa ja hänen timpuriaan avuksi. Naapuriapu kunniaan! Naapurimme tekee työkseen ikkuna-asennuksia, joten häntä oli ilo lainata.  Ja niinhän siinä kävi, että päivän päätteeksi kaikki isot ikkunat oli nostettu paikalleen. 

Näinä päivinä tapahtunut teki kyllä todellisen säväyksen syksyn nahistuttamaan rakentajaan. Ikkuna-aukoissa viikkokausia olleet muovit revittiin pois ja tilalle laitettiin upeat ikkunat. Nyt oikein hyrisemme tyytyväisyyttä. Aurinkokin näyttäytyi ja valaisi tulevan kodin upeasti uusista hienoista ikkunoista. 

Urakka suurien kiinteiden ikkunoiden kanssa oli siis melkoinen, mutta nyt se on tehty pääosin. Sitä ei suunnitteluvaiheessa tule ajatelleeksikaan, että suuret kiinteät ikkunat painavat satoja kiloja kappale, eikä niitä voi purkaa pienemmiksi osiksi. Vaan ei voi kiistää, upeat ovat. Ihan alimmaisessa kuvassa näkyy myös pulpettikaton väliin tulevat kattoikkunat. 


 

Syksyä ja ikkunoita

Syksyiseksi on keli mennyt! Ruskan kaunein aikakin alkaa olla ohi, pitää valmistautua siihen pitkään pimeään vuodenaikaan joka tässä lienee nyt edessä ennen lumen tuloa. Näillä korkeuksilla on monena vuonna lumen tuloa saatu odottaa tammikuulle, onneksi viime vuosi oli poikkeus ja toi valkean joulun.

Betonian takana oleva metsä on kyllä vuodenajasta riippumatta kaunis. Eilen saatiin vähän auringonkiloakin kuvaan mukaan. Vaikka tämä vuodenaika tuo mukanaan synkkyyttä, rakastan sitä rauhaa. Luonto asettuu vain olemaan ja odottamaan. 

Raksalla odotettiin alkuviikko ikkunoita, ne saapuivatkin ensimmäisen kerran jo tiistai-iltapäivällä mutta jouduttiin silloin lähettämään suoraan takaisin kuljetusliikkeen varikolle, koska autossa ei ollut luvattua kalustoa lastin purkamiseksi. Eilen olimme sitten varustautuneet vuokratulla kurottajalla, jolla lasti saatiin purettua autosta ja siirrettyä etu- ja takapihalle. 

Eilen ikkunoiden asennus alkoikin ja jatkuu tänään, haastetta tuovat olohuoneen kaksi isoa kiinteää ikkunaa, jotka ovat niin painavia että eivät omalla porukalla meinaa siirtyä pihasta sisälle. Ongelma ratkaistaneen lainaamalla naapurista miestyövoimaa ja ostamalla iso pino isoja imukuppeja. Toinen vaihtoehto on jonkinlainen asennusrobotti, jolla ilmeisesti voidaan isoon painavaan ikkunaan tarttua siinä olevilla imukupeilla, ja kuljettaa ikkuna paikalleen. Kaikenlaisia sitä on!