Home sweet home

Taaperreltuamme jokusen päivän näissä rakennusvalvonnan kiemuroissa, minulla on nyt ilo kertoa: Meille on myönnetty muuttolupa! 


Ensi yönä siis saamme nukkua uudessa kodissa!

Maanantainen lvi-tarkastus oli oma tapauksensa. Täällä Jyväskylässä kiertää sellainen huhu, että rakennusvalvonnan lvi-insinööreistä yksi on veemäinen tyyppi. No, veemäisyys on suhteellista, mutta lieneekö sitten sattunut meille juuri tämä. Hänen kommenttejaan mm: 

”Saako tuota kantta edes auki?” (Enervent Pelican ilmanvaihtokoneen nähdessään)

”Mitä ihmeellisiä nuokin oikein ovat?” (Saunassa ja pesuhuoneessa on poisto- ja tuloilma-aukkojen päällä puiseen paneeliin sopivat puiset venttiilit)

”Miksi nuo ilmastointiputket ovat tuossa eristämättöminä?” (No ohoh, unotui… eikun siksi kun niiden päällä on spu-elementeistä tehty katto, eikä se kaikkein tavallisin kattotuoliratkaisu. Sinne kattoelementin sisään ei laiteta ilmastointiputkia, vaan se on täynnä uretaania.)

”Mikä se tuollainen liesituuletin oikein on? Emme me ole tuollaisia ennenkään hyväksyneet.” (Elica Om, josta poisto katolle. Ei ole ihan konventionaalisimman muotoinen, joten insinöörismies aivan hämmentyi.)

Ynnä muuta vastaavaa… 

Itsekin julkisen puolen työntekijänä joudun työssäni koko ajan miettimään asiakaslähtöisyyttä, mutta rakennusvalvonnassa ovat tainneet sellaiset kurssit jäädä käymättä.  

Myöskin muuttoluvan antanut viranomainen oli keskittynyt vain valittamaan kaikesta. Petri jo hieman on tuskastunut näihin ihmisiin, joiden kai pitäisi olla rakentajan apuna, mutta joista on saanut hyvää sanaa kaivaa koko ajan. Ihan ensimmäisellä kerralla kun suunnitelmamme hyväksyttäviksi esittelimme rakennusvalvonnalle, saimme tosi hyvää palautetta. Silloinen työntekijä oikein  iloitsi, että joku rakentaa omalle paikalleen suunnitellun talon, jossa on käytetty hieman tavallisimmista poikkeavia ratkaisuja. Että ei aina niitä samanlaisia talotehtaan tyyppitaloja. Pyysivät arkkitehtimme yhteystiedotkin jaettaviksi eteenpäin muille rakentajille. Tuo into on rakennusvalvonnasta sittemmin työntekijöiden vaihtumisen myötä karissut, ja tilalle tullut jatkuva nurina ihan kaikesta. 

Ihan varmasti nurinaan on ollut osittain aihettakin, mutta loppua kohti se on kyllä yltynyt melkoisiin sfääreihin. Aina kun rakennusvalvonta tontille kaartaa, niin saa vetää henkeä ja varautua valitukseen mitä epäolennaisimmista asioista kuten vaikka noista saunan puisista ilmanpoistoluukuista. Tämä on oikeastaan jo hauskaa. Kaipa rakentaja, joka ei rakenna ihan tavallisimmista tavallisinta taloa, on rasite rakennusvalvonnan virkamiehille. 

Tunne nyt? Väsynyt. Onnellinen. 

Vuokra-asunnon siivous isona urakkana loppujen tavaroiden roudaamisen ohella lähi-iltojen iloksi. Olen itse sillä lailla nyt henkisesti ja fyysisesti väsyksissä tähän kaikkeen, että täytyypä todeta: Onneksi tänään ei ole ollut kovin tiukka työpäivä. Energiataso ei ole korkeimmillaan. Annan itselleni luvan olla tehokkaampi ensi viikolla. 

Rakennusvalvontaa vielä tarvitaan,

nimittäin ei mennyt ihan vielä meidän raksa läpi käyttöönottotarkastuksesta. LVI-asioita halusivat vielä tarkastella, ihan hassuksi menee koska me joudumme nyt luultavasti ostamaan työpanosta alkuperäiseltä lvi-suunnitelman tekijältä, joka ei sittemmin ole kertaakaan käynytkään meidän raksalla. 

Tuntuu että aina kun rakennusvalvonta avaa sanaisen arkkunsa niin rakentajalta menee satasia kankkulan kaivoon. Täysin turha tarkastus tulossa. Meidän lvi-töissä ei ole mitään vikaa. 

Pänniihän tämä… Mutta se kaupungin lvi-insinööri on nyt sitten tilattu käymään läpi meidän lvi-suunnitelma, tai jotain sellaista. Puhelinkonsultaationa tuolta lvi-suunnitelman tekijältä ei kuulemma käy. Pitää tulla paikalle. Terveen järjen käyttö olisikin varmasti ohjesäännössä kiellettyä. (Meidän lvi-töiden toteuttaja ja alkuperäistä suunnitelmaa paremmaksi rukannut ihminen on kaksi viikkoa etelänlomalla, joten hän ei voi olla paikalla konsultoimassa.)

Vähänpäs meinaa nyt ärsyttää mutta ei anneta sille valtaa.

Myöskin Saunalahti muisti meitä tänään jollain aivan järjettömällä laskulla valokuidusta! Valokuitu kun on maksettu ja nyt pätkäisivät jollain tonnien lisälaskulla. Lisäksi kirjeessä oli mainittu, että kuukausimaksu on tästä lähtien jotain tonnin luokkaa. Ehkei nyt kuitenkaan. 

Toki on ilmiselvää että tässä on takana virhe, mutta tässä vaiheessa sitä alkaa jo uskoa kaiken mitä postilaatikosta tungetaan nimellä lasku. Jos joku sanoo että jonkin asian hinta on kymppejä, niin sitä heti kysyy että ai kymmeniä tuhansia. 

Minusta on kyllä ihanaa, että raha-asiat pikku hiljaa siirtyvät sellaisiin sfääreihin joita voi käsittää. Leipä kaksi euroa, villapaita neljäkymppiä, omenapussi kolme euroa. Miten ihanan rauhoittavaa. Tavallista tylsää arkea, jossa ei näyttäydy viisinumeroisia laskuja laisinkaan. 

Tänään ja huomenna vietän iltani raksalla siivoten, torstaina alamme liikuttelemaan tavaraa ja tekemään muuttoa. Milloin sitten oikeasti muutamme, vai muutammeko ensin ihan vaan leikisti ja luvan saatua oikeesti..? Saas nähdä. 

Jee, kattotiilet saapuivat! Ja rakennusvalvonnasta.

siroaava.jpg
Kuva: A-tiilikate

 Kattotiilet saapuivat viimein tänään! Yllä valmistajan sivuilta kuva esimerkkitalosta Aava-kattotiilellä, joka on tämmöinen sileä kattotiili.
Meidän Aavamme ovat punaisia, koska kaava vaatii niin. 

Tässä välissä voisi sanoa sanasen kaavojen laatimisesta… Alueellamme on kaava, joka vaatii jokaisen talon olevan valkoinen, alenevassa suhteessa harmaata saa olla tehosteena. Katot on määrätty kaavassa olemaan puolet alueesta (meidän puolemme, jossa on kivitaloja tai kivitalojen näköiseksi tehtyjä puutaloja) pulpettikattoja. Toinen puoli saa olla pulpetti- tai harjakattoja, ja tuolla taas julkisivumateriaali on oltava kokonaan puuta eli talot ovat puutaloja tai puutalon näköisiksi tehtyjä kivitaloja. Kattomateriaaliksi on määrätty tiilikate.  Ja katon väriksi punainen. Siis punainen!  Olisikohan vähän paremmin käynyt harmaa..? 

Kysyessämme asiasta, eräs kaavaa laatinut kertoi että kun kaupungin muillakin uusilla alueilla on viime vuosina ollut punainen tiilikate kaavassa, niin laittoivat vanhasta muistista. Nyt ne katot sitten oikein huutavat siellä rinteessä, kun melkein mikä muu tahansa väri olisi sulautunut paremmin luontoon. 

No, kaavoittajan sana on laki ja sitä tulee totteleman. Kuitenkin noiden kattojenkin kanssa, monimutkaiset rakenteet ovat aina potentiaalisia riskirakenteita, ja onhan se vähän hassua että kaavoittaja pakottaa rakentajat valitsemaan näitä.  Harjan suunta on kyllä kaavassa piirretty, mutta sitä pulpetin ”avautumissuuntaa” ei ole määrätty, joten suurin osa taloistahan näyttää kadulta katsoen tavallisilta harjakattoisilta taloilta.

Melkein kaikillahan tuolla mäellä jo on tiilet katolla, ja voi kyllä sanoa että näyttää olevan monia erilaisia punaisiakin olemassa. Yksi rakentaja on räväyttänyt semmoisilla punajuuren punaisilla kattotiilillä, arvatenkin ei ole tuo tiilenpunaisen vaatimus miellyttänyt. Tiilenpunaistakin on montaa eri sorttia, vaaleampaa ja tummempaa. Joku on melkein ruskea. Osa katoista lähentelee taas enemmän semmoista joulunpunaisempaa väriä.

Lisäksi kaavoittaja oli kaavoittanut katon kaltevuudet semmoisiksi, että haarukassa oli osin liian jyrkkiä kaltevuuksia pelkän tiilikatteen asentamiseksi. Jotkut pystyivät muuttamaan kattokaltevuutta lennosta, mutta meillä esimerkiksi se ei mitenkään onnistunut  – betonielementit olivat jo pystyssä kun tajusimme ajatella asiaa – joten piti sitten laittaa ensin se varsinainen vesikate alle. Ja sen päälle koristeeksi ne kaavan vaatimat kattotiilet. 

Hyvä rakennusvalvonta ja parempia päätöksiä jatkossa vaan…