Edistystä, edistystä… mutta paljon on vielä tehtävää.

Saunan sisustus on saatu ideoitua niin hyvin kasaan, että Petri uskalsi muurata kiukaan ja lauteen väliin tulevan muurin. 

Vuolukivilaatat ovat niin kauniita, että niiden kuvioihin voisi vain uppoutua koko päiväksi. Samalla täytyy sanoa, että jos tästä blogin kirjoituksesta jotain hyötyä on ollut, niin olen oppinut käyttämään kameran säätöjä paremmin kuin ennen! Syksypimeä raksa on aika haastava valokuvauskohde, joten kyllä tässä kehittymisen varaa kuitenkin yhä on. (Kamerana on Canon 550D)

Yläkerran ison tilan levytys jatkuu, on siinä hommaa kerrakseen, ja hommahan ei lopu siihen vaan levyt pitää vielä tasoitellakin… Alan todella ymmärtää, miksi aika monet päätyvät laittamaan kattoon paneelia. Ensinnäkin nuo kipsilevyt ovat kalliimpia kuin paneelit, ja sitten vielä työkustannus ja aika päälle. Paneelithan olisi napsauteltu paikoilleen jo ajat sitten. No, seuraavassa kuvassa joku erityis-levyhissi, jolla timpurimme Tuomo ja Rolle ovat tätä työtä tehneet. 

Muurari teki eilen vajaan päivän duunia Funkis Oliverimme kimpussa ja lopputulos oli sitten tämä: 

Takkatoimituksessa oli kaksi lavallista erilaisia tiiliä, ja nyt näyttää siltä että siinä on ehkä kahden takan tiilet? Tai ainakin melkein kahden takan. Siis extra-tavaraa kuulemma aivan hirveän paljon. No, katsotaan miten paljon niitä jää, ja mietitään sitten että tuleeko niistä grillikatoksen tulisija tai kukkapenkkien reunoja, vai onko niitä niin törkeän paljon että asiasta on aiheellista ilmoitella myyjälle. Tosin tämä on muurarimme eka Oliver, joten voihan olla mahdollista että tästä tuleekin pikkuinen Oliver, hahhah.  No toivottavasti ei…

t ä n ä ä n

Pikapikaa. Alan toipua keittiö-sotkun aiheuttamasta järkytyksestä. Varmasti se suunnitelma numero ykkönen on oikein hyvä. Minua ärsyttää feministinä, miksi vedin niin mahtavat pultit juuri KEITTIÖÖN liittyvässä asiassa… Mutta eipä taaskaan ole v*****ksen uhrien lukumäärä lisääntynyt allekirjoittaneella. Eli en voinut kuolla siihen ainakaan tällä kertaa. 

Tulikiven laatat tuli kannettua sisään tänään rahtilavalta pihasta, niin että pääsimme ihastelemaan kiviä. Ne ovat kuulkaa niin kauniita, niin kauniita… 

Takan muuraus alkaa huomenna! 

Ja saunan sisustuksen suhteen asiat etenevät oikein hyvin, kaksi tarjousta on pöydällä. Timpurit alkoivat koolata jo saunan kattoa panelointeja varten ja seinät on hiottu laatoittajaa varten, joten periaatteessa sauna voipi pian olla ensimmäinen valmis huone! Hassua, olen huomannut että yleensä se on viimeinen. 

Talossa käy kova pölinä, seiniä hiotaan ja paikoitellen täytellään kolosia. 

Maalämpöpumppu on ollut päällä perjantaista lähtien, sen lämmöntuottoa on vaiheittain nostettu. 

LVI- ja sähköpuolella kauhea määrä putkea taas löytänyt tiensä talon uumeniin. Se on muuten aivan järjetön määrä johtoa, putkea ja letkua, mitä isohko talo syö. 

Eiköhän tässä saada joku kuvapäivitys ilmoille vielä tällä viikolla. Nyt unta palloon, ja ryhdytään odottamaan sitä tulevaa lumipyryä. 

Kalusteiden tarkastusmittausta eilen

Eilen kävi raksalla Puustellista Ville tekemässä kalusteiden tarkistusmittauksia.  Pieniä muutoksia tuli sinne tänne verrattuna alkuperäisiin kuviin, ne kun on tehty rungonpystytysvaiheessa eli toki yksityiskohdat ovat tarkentuneet. Jotakin jäi pois, jotakin suurennettiin ja jotakin pienennettiin.

Isoin ylläri liittyi keittiöön. Aargh, verenpaineeni nousee heti kun ajattelenkin tätä. Jostain käsittämättömästä syystä kukaan ei ole tajunnut, että työpiirustusten keittiö ei vastaa keittiökuvien keittiötä. Aargh aargh aargh. Nyt siellä sitten seisovat väärässä paikassa lattiakaivo astianpesukoneelle sekä lieden ja vesipisteen paikat. En kestä. Pääsuunnittelijan kuviin olivat kaikki muut kalustemuutokset välittyneet, mutta eivät nuo keittiökoneiden paikkojen vaihdokset.  

Voisihan tästä syyttää vaikka ketä, mutta peiliin katsomisen paikka. Oma syy. Jostain syystä luulin että kaikki tietävät työpiirustuksessa olevan nämä asiat väärin. Tyhmä ajatus, työpiirrustuksen pitäisi aina olla ajan tasalla. Eipä tässä mitään muuta sitten voi, kuin lähteä vielä kerran veivaamaan keittiösuunnitelmaa. Lähtökohtana olemassa olevat paikat tärkeille pisteille: liesi, vesipiste ja astianpesukone. 

Meillä on kaksi vaihtoehtoista järjestystä näille, joista sitten valittiin se numero kakkonen. Nyt pitää kai palata ykköseen. Puustellin Ville eilen meinasi rysäyttää parissa minuutissa uuteen kuosiin koko keittiön, mistä menetin mielenrauhani aika pahasti, eihän tuommoista nyt voi niin vaan kursia kasaan vaan on tehtävä kokonaisuus. En ole valmis hyväksymään semmoisia että ohoh, tähän jää 20 cm rako, laitetaan siihen avohylly. No ei laiteta muuten yhtään avohyllyä mun keittiöön. Puustellin Ville on hyvä ja tulee kokeilemaan miten käy jos yrittää. 

Villen puolustukseksi on sanottava, että hän ei ole tehnyt kanssamme näitä kuvia. Kanssamme asioi toinen henkilö, joka sittemmin ei enää työskentele Jyväskylän Puustellissa. Eli eihän Ville tiedä meidän mieltymyksiä. Tosin kokemukseni keittiö- ja kalustesuunnittelijoista sanoo, että heitä eivät kiinnosta oikeasti kenenkään mieltymykset, vaan mahdollisimman isojen kauppojen tekeminen mahdollisimman helpolla työpanoksella. Ehkäpä Villeä hatuttaa ihan yhtä lailla tämä taka-askel, sillä hänelle tässä tuli myöskin ylimääräisiä hommia. Ville lähti eilen raksaltamme ja huikkasi lähtiessään että ei tässä ollut mitään semmoista, mitä hän ei olisi 20-vuotisella urallaan nähnyt. Viittasi ehkä paitsi näihin virheellisiin työpiirustuksiin, myös merimiehen lailla kiroilevaan rouvaan? Huomaan, että impulssikontrollini on löystynyt tässä projektin kestäessä, ja on välillä hyvin ohuen langan varassa, mikä onkaan suustani putoava seuraava sammakko…  

Uusiksi menee nyt yksi kalusteseinä. Eilen illalla katselin niitä meidän alkuperäisiä vaihtoehtoja yksi ja kaksi, joista valitsimme aikanaan sen kakkosen. Ei tuo ykkönenkään paha ole, siinä on paljon hyvääkin kuten yläkaappirivistö on selkeämpi ja astianpesukone on oikeastaan paremmalla paikalla. Samoin siinä jää enemmän yhtenäistä työtasoa. Sen sijaan unelmieni liesituuletin, joka on jo tilattukin, ei mahdu tässä suunnitelmassa olevaan 60 cm koloon. Ja lieden ympärillä on hintsummin laskutilaa, koska vesipiste tulee siihen ihan viereen. 

Ehkä nyt eniten pännii se että nyt ei olisi oikein energiaa tähän enää… Alkaa pitkän matkan juoksun väsymys hiipimään. Välillä ajattelen salaa, että jospa tämä loppuisi joskus, ja en jaksaisi enää näitä väistämättä eteen tulevia uusia haasteita ja uudelleensuunnitteluja. 

Eli vastustaa vähän juuri nyt. Mutta pluspuolena on, että me tosiaan teimme keittiösuunnittelun yhdessä ihan oikean sisustussuunnittelijan kanssa, ja siksi meillä on olemassa nuo kaksi vaihtoehtoa. Normitilanteessa ei olisi mitään toista vaihtoehtoa, koska suunnittelu olisi aloitettu ihan eri lähtökohdasta. Tiedän sen, koska ensin aloitin homman tavallisten keittiömyyjien kanssa ja siirryin oikean suunnittelijan käyttöön vasta myöhemmin. 

Nyt pitää vetää henkeä ja valmistautua pian alkavaan suunnittelusessioon Harvia Saunan suunnittelijan kanssa. Tarttee ehkä kiroilla varastoon matkalla, jotta impulssikontrolli pysyy kasassa tunnin ja pystyn esittämään sivistynyttä ihmistä? 

Loman tarve on ilmeinen. Lähden illalla lasten kanssa kylpylään minilomalle. 



Kylppäri

Laatoittaja on tilattu ja häntä odotellessa fiilistellään sillä, että mitäs sitä onkaan suunniteltu hänelle urakaksi näin ensi alkuun.

Laatat saunaan, kylppäriin ja pukuhuoneeseen on tilattu tosiaan Tulikiveltä. Seuraava kuva on Tulikiven sivuilta, ja siinä on mielestäni lähtenyt käsistä tuo erilaisten kivien ja mosaiikkien yhdistely, tunnelma on liian levoton. Mutta takaseinällä on classic-laattaa, jota meillekin tulee niin lattiaan, kuin saunan puolelle tarvittaviin paikkoihin seinällekin (eli kiukaan taakse ja hormin laatoittamiseen). 

 http://www.tulikivi.fi/KUVAT/KUVAP/LUONNONK/sauna_espoo.jpg

Lattiassa kuvassa olevaa mosaiikkia tulee kylpyhuoneen suihkuseinä. Muut seinät laatoitetaan valkoisella perus-laatalla. Seinälle laitetaan vaalea saumaus kivilaattoihin, lattiassa mennään varman päälle harmaalla saumalla. Laatoissa on semmoinen ero, että tuossa mosaiikissa on pikkuisen hiottu pinta ja lattialaatta taas ei ole yhtään hiottu. Ei siinä suurta eroa ole, mutta pikkuisen. 

Tulikivellä on kyllä hienoja kiviä moneen lähtöön! Vuolukivimosaiikkejakin on tosi hienoja erilaisia. En tiedä kärsiikö tuo vuolukivi vielä entisaikojen reippaan runsaasta tyylisuunnasta, johon sitä on paljon käytetty. Sopii kuitenkin erinomaisesti hillittyyn tyyliin! Upea, pelkistetty luonnonmateriaali, joka pääsee mielestäni oikein oikeuksiinsa kun pidetään ympäristö hillittynä.

Aika lailla siis tämän näköistä yleistunnelmaltaan tulee olemaan: 

Kuva: abl-laatat.fi Kuva on vantaalaisesta talosta.

Vuolukiveä halusimme pesutiloihin siksi, että se ei ole liukasta, se on aito luonnonmateriaali ja sitä voi vaikka hioa tms. paikkailla, jos siihen joskus tulisi kolo. Lämpö varautuu kiveen ihanasti, ja se on vielä kaunista ja vaihtelevan näköistä luonnonmateriaalia. Ihan ykkösenä lähdimme liukkauden torjunnasta, se oli tärkein asia, inhoan syvästi liukkaita kylppärinlattioita.

Tuo abl:n sivuilta kopsaamani kuva on tunnelmaltaan kaunis, kuvan löysimme vasta kun kylppärin sisustus oli jo päätetty eli ei sitä suinkaan tästä suoraan ole kopsailtu… Mutta voisi kopsatakin, niin on hieno. Meidän kylppäriin tulee samalla lailla kaksi suihkua vierekkäin, ja tuossa kuvaajan paikalla taas on kylpyamme. Mikäs sen ajattomampaa kuin tällainen väriyhdistelmä! Sielukin lepää tuollaisessa harmoniassa. Edelliseen kotiimme remontoimme sauna-kylppärin ruskean sävyillä niin että lattialaatta oli ruskeaa, seinät valkoista ja tehosteena oli sellainen mosaiikkiraita jossa erilaisia ruskean ja kullan sävyjä. Se oli kyllä aika trendikäs ratkaisu juuri silloin, ja kyllästyinkin siihen ruskeaan aika pian. No, meidän edellistä kylppäriä ja saunaa ei voi mitenkään verrata tämän uuden talon kanssa, kovin paljon oli pienempi ja surkeampi kaikin puolin. Rivitalo-kodin tyyliin siellä oli myös wc-pönttö pesuhuoneessa, mistä en tykkää yhtään. Ainakin jos sellaisen ratkaisun tekee, niin pönttö pitäisi olla omassa rauhassaan jossain seinäkkeen tai sermin takana…

Tuolta abl-laattojen sivuilta löytyy muuten hienot referenssikuvasarjat oikeista kohteista, suosittelen käykää katsomassa ja varastamassa ideoita omaan kotiinkin. Täällä.

Edistystä kuvina

Telineet on purettu talon edestä ja siirretty sisälle.
Uusi näkökulma, kuva otettu em. rakennustelineiltä ennen niiden purkua.

Talon sivulta, taustalla toiseen kertaan Valtilla käsitelty pihavarasto ja kauniit syksyiset luonnon värit.

Raksatellinkien uusi osoite,  korkean tilan levytys on työn alla.

SPU-elementtien alapintaan on kiinnitetty koolaukset katon levytystä varten.

Vessoihin on ilmestynyt tämmöisiä seinäelementtejä.

Yksi lastenhuoneista levytettynä, katossa on ullakkovaraton luukku johon tulee alas vedettävä porras.

Kiuas mallattiin väliaikaisesti paikoilleen ja polteltiin siinä ensimmäisiä tulia.
Kiuas toiselta puolelta, 200 kg kiviä odottaa laatikoissa lopullista asennusta.
Tekninen tila, aika paljon johtoja ja putkia ja  pömpeleitä ja ja ja…

Autokatoksen kattoon palomääräysten vuoksi asennetut kivilevyt.

Missä mennään raksalla? Seloste.

Raksalla on tapahtunut vaikka mitä sitten edellisen kunnon päivityksen. Väliseinät ovat nousseet, ollen nyt kaikkialla valmiina. Myös sisäkatot on levytetty, päädyimme laittamaan kattoon kipsilevyä ja se maalataan sitten telalla. Eli katoista tulee sileät, mutta ei ihan sileät. Niin monet ovat sanoneet että levyt kupruilevat ja elävät kuitenkin sen verran, että täysin sileä lopputulos on mahdoton saada aikaan. Ajattelimme sitten, että parempi hyväksyä se telattu epätasainen maalipinta. Kattopaneeli-osaston suljimme pois jo varhaisessa vaiheessa, mutta kyllähän se nyt sitten maksajan roolissa vähän kirpaisee tämä levyjen laitto. 

Tälläkin hetkellä timpurit valmistelevat korkean keittiö-ruokailu-olohuone -tilan kattoa levytystä varten, siinä on oma haasteensa kun tila on korkeimmillaan lähes viisi metriä korkea. Telineitä on siis viriteltävä ja siirreltävä.  Samoin kun katto on vino, niin siihen tarvitaan jokin erityinen levyhissi. Jotenkin  timpureiden ilmeistä on ollut pääteltävissä, että heistä semmoinen tavallinen suora matala katto meidän olkkarissa olisi ollut paljon kivampi 😉

Toinen veemäisten työasentojen ja mielikuvitusta vaativien tellinkien virittelyn kohde on ollut autokatoksen katto. Palomääräykset vaativat siihen palokatkon rakentamisen, joten alkuperäinen suunnitelma laudoituksesta oli korvattava mineriittilevyjen asentamisella. Tosi painavia, isoja kivilevyjä. Meitä pelotti etukäteen myös se, että tuleeko siitä ihan kauhean näköinen… Mutta yllättäen se onkin tosi siistin näköinen! Palomääräyksillehän ei mitään mahda, mutta kyllä tässä nyt taas joutui lompakkoa raottamaan, nuo levyt mitään ilmaisia ole. 

Seinä-wc:t ovat raksalla, niiden seinätelineitä on vähän viritelty paikoilleen kokeilumielessä. Petri myös teki yhteen vessaan kosteussulut yms. pakkelit, minkä jälkeen saimme kuulla vastaavalta, että kosteuseristäjältä vaaditaan nykyään jonkin sertifikaatin suorittaminen. Taas kiroiluttaa, rahanmenoa turhiin kohteisiin ei voi estää kun talossa on useita miehiä jotka osaavat nuo eristykset tehdä, mutta silti meidän on kriittisiin paikkoihin (keittiö, kylppäri) ostettava tuo työ joltakin jolla on se  &#¤*?§  sertifikaatti. Jepjep. Ihan valtavasti nappaa maksaa tämäkin. Varmasti ovat osanneet hinnoitella itsensä tähtitieteellisiin tuntihintoihin. Tarttee kysyä josko meille tuleva laatoittaja omaisi tämmöisen sertifikaatin – voisi sitten samalla reissulla tehdä sertifioitua jälkeä. 

Takka on rahdattu pihalle, muurari pääsee paikalle joulukuun alussa. 

Tulikiveltä tilasimme kylppäri-sauna-pukuhuone -osaston vuolukivilaatat, niitä odotellaan tänään, maanantaina. 

LVI- ja sähkö-Ilpo on tehnyt paljon töitä em. alueiden parissa. Maalämpöjärjestelmää Pete ja Ilpo koeponnistivat paineilmalla eilen. Pumpun asentaminen ei ole ihan niin pieni homma kuin kuvauksesta tuntuisi, siinä kun on kyse koko talon lämmitys- ja vesijärjestelmän käyttöönotosta eikä suinkaan siitä että joku masiina hyräytetään päälle ja kytketään putket ja vedet joskus toiste. 

Sähkö, ilmastointi yms. putkia on viimeistelty, nyt tosiaan alkaa kai olla paikoitellen suht valmista sen suhteen koska ne katotkin on levytetty useista paikoista. (Huomatkaa laaja asiantuntemukseni tällä alueella.) 

Kattoa on viimeistelty hankkimalla kaikenlaisia rumia mollukoita läpivientejä varten. Keskuspölynimurin keskusyksikkö (tai wtf sen nimi nyt onkaan) haettiin suoraan tehtaalta joka sijaitsee parin kilsan päässä meidän raksalta. 

Keittiö- ja muiden kalusteiden tarkistusmittausta tulee ensi viikolla tekemään Puustellista Ville. Joitakin pikku muutostarpeita on ilmennyt tässä rakentamisen tohinassa. 

Sisustusta on lyöty lukkoon ja laattoja valittu muuallekin kuin kylpyhuoneeseen. Ne ansaitsevat oman postauksensa. Saunan suunnittelu tosiaan on kovassa käynnissä ja siihen ovat antaneet panostansa niin SunSaunan kuin Harviankin suunnittelijat. Ensi viikolla on kai päätösten aika. Yksi vaihtoehto on lähteä tekemään itse. Aikaresurssin riittävyys siinä kai on isoin asia, jos muita hommia ei olisi niin simppelin saunan ymmärtääkseni sirkkelöisi kasaan itsekin. Saunafirmoista kaikki tulee kasausvalmiina. Sunsaunan tarjous lauteista ja paneeleista oli 1800 Euron tienoilla, joten ei tuo nyt ihan kauhean paha hinta kai ole. Yllätyin. Harvoin tulee ykkösellä alkavia laskuja… 

Teksteistä myös paistanee läpi se, että rahamassin pohja on alkanut häämöttää, ei se nyt käsillä vielä ole, mutta näkyvissä. Talo on tehty tosi hyvin ja laadukkaasti, nyt se johtaa siihen että pintaa kohti mennen joudutaan miettimään mihin on varaa. Mitään halppis-kakkaa emme kuitenkaan aio laittaa, tehdään vaan sitten vähemmän. Onhan noita koko ikä aikaa täydentää. Kun rahat vähenee niin luovuus lisääntyy, toivotaan ainakin niin. 

Nyt kyllä naureskelen itselleni, sillä proggiksen alussa kuvittelin että hyvinhän tästä jää huonekalubudjetiksikin ainakin kymppitonni! HAH!! Ehkä kymppi!  Eleetön sisustus siis luvassa ainakin ensi alkuun…

Eilen laitettiin kiuas paikalleen (se otetaan kyllä vielä pois laatoituksen alta) ja poltimme siinä ensimmäiset tulet. Luukku on takkahuoneen puolelle, ja siellä oli ihanaa pimenevässä kaamosiltapäivässä hiljentyä ihastelemaan tulta. Juuri silloin mieli kirkastui, kyllä tästä valmista tulee, aikanaan. Oli ihanan kotoisaa juuri siinä, juuri silloin. Talo alkaa tuntua kodilta pikku hiljaa.

Syksyä, pimeää, väsyä

Huhhuh, tämä vuodenaika. Vastahan täällä blogissakin valittelin, että talvi ei saisi vielä tulla. Juuri sillä hetkellä olikin niin, meillä oli kattotiilien asennus alkamassa ja sitten meteorologit kertoivat tulevasta lumimyrskystä. Lumimyrsky jäi ennustuksia vähäisemmäksi, tiilet tulivat asennetuiksi. Nyt voisi olla jo vähän talvisempaa. Kiitos. Valon puute imee energiat.

Kuvassa sen ”lumimyrskyn” jälkeinen yksityiskohta talon takametsästä.  Huomatkaa, auringonpaistettakin siinä teille kaikille piristykseksi. On se aurinko siellä jossakin pilvien takana nytkin, onhan??? Tulee se sieltä vielä keväällä esiin, tuleehan???

Nyt olisi oivallinen rako esimerkiksi muutaman viikon pituisille talviunille. Ei vaan auta, maailmalla on omat aikataulunsa ja raksalla myös. Raksalla tapahtuu kovasti ja se on kivaa, täytyy vaan vähän potkia itseään innostumaan näistä asioista juuri nyt. Miten sitä suunnitteluakin koko ajan pukkaa lisää ja lisää, vaikka nimenomaan siihen panostettiin että suunnitelmat tehtiin etukäteen hyvin. Aargh. Inspiroituminen tökkii. Luovuus ja innostuminen ovat lomalla.  

 

Saunan sisustuspohdintaa

Saunan sisustuksen suunnittelu on ajankohtaista juuri nyt. Helpointa asiassa oli kiuas, joka on valittu ja tilattu jo ajat sitten. Kiuas on takkahuoneen puolelta ladattava Legend 240 Duo. Se onkin tänään haettu rautakaupasta raksalle. Kiuas ja 200 kg kiviä! Luulisi noista irtoavan hyvät löylyt! Mikään pikalämmitteinen saunahan tuo ei ole, mutta jos on kiire niin sitten siirretään saunominen seuraavaan iltaan. Kiukaan valinnassa tuli nyt sitten siis tämmöinen trendikäs kivikasa valittua, vaikka alunperin ajattelimme että laitetaan joku ihan perusperus. Siitä sitten mentiin Harvia Green Flame-kiukaan kautta tähän kivikasaan, sillä Green Flamen hinta on hurja. Samalla rahalla saa tämän. Totuushan on, että iso kivikasa varaa hyvät löylyt, ja luultavasti sen takia nämä eivät jää hetken trendiksi. 

kuva: Harvia












Lattiamateriaalikin on selvä pyy, saunan lattiaksi tulee Tulikivi classic kymppilaattaa. Tulikivelle lähti tänään tilaus.
Tämä materiaali valittiin ensi sijassa mukavuus- ja käytännöllisyyssyistä. Vuolukivi varaa lämpöä hyvin, se ei ole märkänäkään liukas, ja kyllähän luonnonkivi on aina luonnonkivi. Värikin sopii talomme sisustusmaailmaan erinomaisesti.

kuva: Tulikivi

Saunan sisustuksessa olemme minimalisteja, meitä eivät miellytä kuituvalot, eivät ritilät, eivät pyöristetyt reunat, eivät valaistut löylykulhot ym. härvelit. Paikalliselta yritykseltä löytyvistä malleista silmää miellyttää tyyliltään eniten entinen perinteikäs Kartano-malli, joka nykyään kai kulkee nimellä Scala.  

Kuva: Harvia




Tästä on saatavilla tuota yläkuvassa olevaa perinteistä mallia, jossa ylälauteet muodostuvat irrallisista penkeistä. Sitten samaa tyyliä on asteen verran modernisoitu ja lopputulos on tämä:


kuva: Harvia

Kuva: Harvia

(En käsitä miksi näitä tyttöjä pitää kuvissa istuttaa lauteille, mutta niin vaan monilla laudevalmistajilla mainoskuvissa näin on…)











Kauniimmat mainoskuvat ovat kilpailevalla firmalla, mutta tuote taitaa olla sinänsä aika lailla samanlainen. Helolla tuotteen nimi on Arkk Line. Tietysti sitä mielellään ostaisi paikalliselta firmalta, kun tässä kerran tätä elvytystä nyt tehdään omalta osaltamme 😉

Kuvat: Helo













Noista Kartanon simppeleimmistä lauteista mietin lähinnä sitä, että ovatko ne liian pienet? Kapeat? 

Meidän saunan malli on sellainen, että pesuhuoneesta tullaan saunaan sisään ja siitä molemmin puolin tulee laudetta. Kiuas on takaseinällä. Emme halua sellaista isoa, kiinteää alalaudetasoa, joka peittäisi kiukaan taakseen. Semmoinen on kyllä noissa joissakin laittamissani kuvissa, mutta kuvat ovat inspiraatiota varten ja yksityiskohdat hiotaan mielen mukaisiksi. 

Vielä lisää inspiraatiota tähän loppuun:

Kuva. Rautia.fi

Shanghain maailmannäyttelyssä Kirnu-paviljongissa oli tällainen hieno sauna! 

Kuva: spu.fi

Isänpäiväviikon satoa

Otsikoiden keksiminen postauksille näköjään alkaa tuottaa vaikeuksia. Miten niistä saa kuvaavia, osuvia, nasevia ja fiksuja? Jotain muuta kuin kattotiilistä kertovan postauksen nimeksi kattotiilet ja puutarhasta kertovan nimeksi puutarha. Kääks.

Eilen vietettiin isänpäivää ja mieskin malttoi pysyä melkein koko päivän poissa raksalta. Lapset saivat antaa isälle ihanat kortit ja lahjat. Sen sijaan oma osuuteni isänpäivän kulusta ei mennyt kuin Strömsössä. Aloin leipomaan isänpäiväkakkua lauantai-iltana, vain huomatakseni, että raksailuaikana unholaan vaipunut leivontaharrastus sai nytkin jäädä haaveeksi muutossa kadonneen yleiskoneen osan vuoksi. Etsinnätkään eivät tulosta tuottaneet, joten kakun sijasta isukki sai tyytyä pannukakkuun. 

Tämä motivaatiokämpässä asuminen muistuttaa kyllä jonkinlaista farssia. Aina kun jotain tavaraa tarvitaan, pitää ensin miettiä, missä se voisi olla. Ihan kaapissa jossakin täällä? Vai kaappien perällä, varastossa ja seinän varsillakin majailevissa pahvilaatikoissako? Entä mökin varastossa? Vai ehkä motivaatiokämpän kellarivarastossa, tai ehkä äitini ullakkovarastossa? Vai lieneekö kyseinen kaivattu tavara eksynyt Jylhän muuttoliikkeen varastossa olevaan konttiin, joka on täynnä huonekalujamme ja tavaroitamme. 

Usein tämän pohdinnan lopputulokseksi tulee, että pärjää sitä nyt ilmankin jotain tiettyä tilpehööriä. Talven yli menee ihan ok kaksilla kengillä. Lastenvaatteistakin on jossain tuntemattomassa paikassa varmaan kolmasosa, mutta kummasti olemme pärjänneet ilman niitä! Tässähän alkaa muhia ajatus, että omistamme liikaa tavaraa. Jo kuukausia on pärjätty ihan ok paljon vähemmällä.  =)

Koristevaloja aloin kaipailla viime viikolla, ja eilen löysinkin joitakin etsittyäni muutamat pahvilaatikot läpi! Osa valoista on tosi hukan teillä, jossakin. Niinpä esille päätyi ehkä ajankohtaan nähden vähän jouluisia valoja… mutta menkööt. Ajatuksena ei ollut lähteä tätä motivaatiokämppää sisustamaan, mutta jotenkin näin pimeänä vuodenaikana huomasin kaipaavani järjestystä tähän kämppään. Tämä kun kuitenkin on kotimme nyt, jonkin aikaa vielä, joulun yli ensi vuoden puolelle asti. Siivouskärpäsen puraisemana kävin läpi laatikoita ja järjestelin. Sain siistiä hetkeksi, mutta kyllä sen huomaa että 5-henkinen perhe kolmiossa on aika huono yhtälö. Täydellinen kaaos vaanii koko ajan nurkan takana. 

Loppuun muutama kuva, kattotiilien nostelu ja asettelu oli viime viikon sana. Myös savupiipun muuraus, tai siis valmispiipun osien muuraus, antoi talolle ilmettä ja mahdollisti myös ajatuksen siitä, että kiukaan voisi ehkä jo viritellä paikalleen ja alkaa poltella siinä raksalla koko ajan syntyviä ärsyttäviä pikku kalikoita. Piha on jo tukossa kuormalavoista rakennetuista härveleistä, jotka ovat täynnään pienempää ja vähän isompaa jämäpuuta. Ja lisää tulee koko ajan. 

Timpuri-Tuomomme kattotiilihommissa

Kauniit sileät kattotiilet antoivat talolle ilmettä!

Katolla olevan lämmönkeruuputkiston putket matkalla kohti teknistä tilaa.

 

 

Ulko-ovia

Ulko-ovet on tilattu ja niitä odotellaan saapuvaksi varmaankin jo viikon, parin päästä. Saa nyt nähdä sitten kehtaako niitä laittaa paikalleen heti vai mennäänkö raksaovilla rakennusaika… Miten olette muut tehneet? Mietin vaan että kolhiintuvatko uudet hienot ovet helposti raksailun tiimellyksessä..? Levypintaiset ovet kyllä varmasti naarmuuntuvat helposti, ainakin entisessä kodissa ollut punainen ovi sai hyvinkin paljon naarmua pintaansa ihan normikäytössä. En sitten tiedä ovatko nuo valitsemamme puuovet ihan yhtä herkkiä, ovat kuitenkin kokonaan olemukseltaan erilaisia.

Kaskipuun mallistosta löysimme talon tyyliin sopivat ovet. Hdf-levyovet eivät oikein silmää miellytä, mutta puuovet kylläkin. Niitä sitten ensin listallemme laittelimme, mutta osa korvattiin sitten paneeli ulko-ovien mallistosta. Niiden u-arvot ovat samanmoiset kuin puuovilla, samoin ulkonäkö, mutta hinta on matalampi. No, tämähän johtuu oven sisäisten rakenteiden eroista ja lisäksi paneeli ulko-ovissa on osittain käytetty oksaisempaa puuta. 

Värin kanssa arvoimme jonkin aikaa ja melkein jo valitsimme väriksi Kaskipuun kuultomustan. Kuitenkin palasimme alkuperäiseen väritysuunnitelmaan ja Tikkurilan Turve valttaus on väri. Sama väri on ikkunoiden sisäpuolen karmin väri, samoin ulkopuolella niissä kohdissa missä on lautaverhousta, lauta on valtattu turpeella. Turve on harmaa väri. 

Pääovi on Seita:

 Seita

Toinen sivuovi ja takkahuoneesta terassille vievä ovi tulevat olemaan mallia Tervas:

  

Tervas

 Pukuhuoneen sivuovi on Kelo:

 Kelo

 Sitten on vielä arkieteisen ovi, jonka rakennusmääräysten takia täytyy olla osastoiva palo-ovi. Näitä vaatimuksia eivät puuovet täyttäneet, eivätkä suinkaan kaikki muutkaan ovet, joten sitten mennään ihan mahdollisista vaihtoehdoista se pienin paha valiten: perusmalliston hdf-pintaisella perusovella UO1. Tämä on kyllä ankea, mutta minkäs teet.

 UO1