Rakas, rakas Interface Tatum-sohvamme on ollut kesä-heinäkuusta lähtien varastoituna. Ensinnäkään sille ei olisi oikein ollut tilaa väliaikaiskodissamme. Ja toiseksi sitä oli rakastettu niin kovin, että verhoilut vetelivät viimeisimmät virtensä juuri ennen muuttoa. 

Voi kuulkaa, kyllä tässä on tullut hyvin selväksi mikä on se ykköshuonekalu kodissa. Asia kristallisoituu erittäin kivuliaasti, kun sohva on korvattu yhdellä ihan mukavalla mutta yhdenistuttavalla tuolilla sekä muutamalla muulla tuolilla, joiden mukavuudesta nyt voi olla montaa mieltä… Sohvaa kaipaava perhe on kyllä keksinyt kaikenlaisia virityksiä tähän ongelmaan, esimerkiksi tuolien asettelu ”junaksi ja niiden vuoraaminen tyynyillä ja vilteillä. Lattialla on myöskin löytynyt kivoja asetelmia tyynyjen ja peittojen muodossa. Olohuoneen pöytää käytetään jalkarahina kaiket illat. 

Tatum on hankittu 2001 ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Se oli silloin rakkautta ensi istumalta. Hinnassa oli siihen aikaan viisi numeroa ja se alkoi kakkosella, mikä oli aika kova hinta sohvasta silloin. Nyt aiomme kunnostaa sohvan. Se täytyy verhoilla uudestaan kauttaaltaan, niin istuin- ja selkätyynyt kuin  runkokin. Lisäksi ristikkäiset vyöt istuinpehmusteen alla ovat ajan saatossa venyneet, ne olisi nyt tarkoitus uusia ja mahdollisesti korvata satulavöillä.  Nämä ovat sellaista kuminauhan tyyppistä ainetta joka on menettänyt ryhdikkyyttään. Tuo repsahdus näkyy siten, että sohvan ”keskikohta” painuu istuessa vähän turhan paljon kohti lattiaa. Superlon-tyynyjen päällä olevia vanupehmukkeita joudutaan osin uusimaan jotta saadaan tyynyihin niiden kadottamaa ryhtiä takaisin, ja höyhentäytteisiin selkätyynyihin varmaan lisätään vähän höyheniä. 

Olen pyytänyt tarjouksen sekä oikealta verhoilijamestarilta, jolla on kymmenien vuosien työkokemus, sekä paikalliselta välityömarkkinoita edustavalta Sovatek-säätiöltä. Koska heidän tarjouksena pyörivät samoissa arvioissa – työ sekä keskihintainen kangas jonka menekki n. 20 m – taidamme valita sen ihka oikean verhoilijamestarin työtä tekemään. Hintaa tälle tulee n. 1600-1800 Euroa olettaen että verhoilukangas valitaan hintaluokkaan 40E/m. 

Toki tuolla rahalla saa parikin sohvaa, mutta tykkäämme tästä omastamme ja aiomme sen laittaa kuntoon. Käytännössähän tämmöistä operaatiota ei kannata tehdä sohvalle, jonka runko on huonoa työtä. Käytännössä kun avasin Tatumin runkoa, sain huomata että kyllä näihin ns. kotimaisiin laatutuotteisiinkin laitetaan silkkoa sisään. Mm. ei-näkyviin-jäävät kankaat ovat ohuita (=halpoja). 

Lauritzonsin sivuilta nappasin ihanat fiilistelykuvat wools & naturals -kangaskokoelmasta. Oikealla ylin pikkukuva on Punto-kangasta jota sohvassamme nyt on. Muut sitten villaisia ja pellavaisia ihanuuksia. Tuossa isommassa sisustuskuvassa on ehkä makuuni nähden hieman turhan ”rehevä” tunnelma, mutta siinä on ihania materiaaleja kauniisti esillä. 

Värin suhteen olen sitä mieltä, että ainoa oikea väri sohvalle on harmaa. Se käy kaiken kanssa. Tylsää mutta varmaa. Ehkä nyt voitaisiin mennä hieman tummempaan harmaaseen kuin edellinen verhoilu.